LauraJumissa

Liikkuvuushaastetta on takana viitisen viikkoa ja aktiivisesti vähintään kolme kertaa viikossa on pyhitetty aikaa venyttelylle. Venyttelyhetket ovat tulleet pikku hiljaa rutiiniksi, josta en enää luovu. Vihdoin olen saanut ne osaksi viikko-ohjelmaa, niin monen vuoden yrityksen jälkeen! Ne rauhoittavat kivalla tapaa ennen nukkumaanmenoa ja jotenkin tuntuu, että unikin tulee venyttelyiltoina paremmin.

Siitäkin huolimatta tuntuu, että keho jumittaa pahemman kerran. Uskon, että yksi isoin syy on huonot asennot, joissa tulee taaperoa nosteltua milloin mistäkin. Parhaillaan kirjoitan tätä tekstiäkin täysin epäergonomisessa asennossa sohvalla kenottaen. Enpä ole koskaan aiemmin ollut näin jumissa.

Pahin kipu on tuntunut alaselässä nyt kolmisen viikkoa. Taisin hieman innostua niistä selkälihasliikkeistä Lupauksen lopputesteissä. Pitihän se tietysti saada hinnalla millä hyvänsä parempi tulos kuin alkutesteissä… Hurjasti parempi tulos tulikin, mutta siitä lähtien selässä on tuntunut pientä kipua, joka on välillä parempi, mutta välillä huonompi. Alkuun luulinkin sen olevan vain normaalia lihaskipua, mutta se ei mennytkään parissa päivässä ohi. Joku venähdys ehkä?

Kipua kuulostellessa olen tullut siihen tulokseen, että se johtuu jalkojen kireistä lihaksista. Jalkoja rullaillessa ja venytellessä on helppo huomata siellä viulunkielten kaltaisia pinteitä ja kipukohtia, joilla saattaa olla osuutta asiaan. Staattiset venytysliikkeet on pitänyt vaihtaa dynaamisiin, sillä niillä saa huomattavasti parempaa jälkeä ja rullailu helpottaa, aina kun vaan uskallan sitä tehdä.

Liikkumattomuus ja varsinkin istuminen on täyttä myrkkyä selälle. Sen huomaa hyvin esimerkiksi pitkillä automatkoilla. Kävelylenkit ja juoksu onnistuvat hienosti ja kipua ei tunnu – liike tuntuu olevan paras lääke. Pelkään juoksun kuitenkin vaikuttavan vaivihkaa, kun selkää varoessa juoksuasento muuttuu.

Parasta antia oli eilen salilla tehty liikkuvuustreeni, jossa huolellisen lämmittelyn jälkeen välineinä oli ainoastaan keppi, matto, pilatesrulla ja oma keho.

Tulevalle perjantaille on varattu aika Helsingin urheiluhierontaan, pitkän tauon jälkeen. Sinne olisi tietysti pitänyt mennä jo paljon aiemmin. Muistaakseni esimerkiksi silloin, kun parikuukautista vauvaa imettäessä alkoi tuntua yläselässä ja hartioissa jumeja. Tai silloin, kun hieman isompaa vauvaa sänkyyn laskiessa tuntui kipuja. Mutta tosiaan, viimeistään nyt, kun taaperoa tulee kannettua milloin missäkin asennossa. Edellisen kerran jumit jäivät raskausaikana samaiselle hierontapöydälle ja niin monta kertaa aiemmin, joten samaa sopii toivoa nytkin.

Tänään illalla on luvassa myös yksi lajikokeilu, josta toivon olevan hyötyä jumeihin! 🙂

Kivaa tiistaita,

xx Laura

Juoksujalkaa Facebookissa & Instagramissa!

Kommentoi

Kommentit