Nizzassa odottaa 20 kilometrin ylämäki. Olen(ko) valmis.

Ironman is a bike race with a swim warm-up and a jog to the finish.”Joel Friel

Nizzan Ironman-kisassa tämä korostuu entisestään, koska 180 kilometrin pyöräreitti on vaativa. Nousua on yhteensä 1800 metriä, josta yksi 20 km pitkä nousu kattaa noin puolet. Lisäksi lasku alas vuorelta on tekninen, jossa sujuvasta pyörän käsittelystä on paljon apua.

Näin valmistauduin käytännössä Nizzassa odottaviin mäkiin:

  • Pyöräilyn määrä kasvatettiin suhteellisesti (hiihto oli pannassa vuoden vaihteen jälkeen ”hyväksi pyöräilijäksi tullaan pyöräilemällä, ei hiihtämällä”). Pyörän selässä on alkuvuoden aikana kulunut noin 140 tuntia ja matkaa kertynyt 3500 km. Se on kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna.
  • Voimaa kehitettiin lisää talven salitreenien lisäksi turbo trainerilla tekemällä joka viikko intervalleja isoilla välityksillä (”overgear”) ja matalilla kierroksilla. Esimerkiksi 6x5min 70rpm / 2 min palautuksilla.
  • Isommissa mäissä kiipeämistä sisällytettiin ohjelmaan aina kun mahdollista. Pari työmatkaa suuntautui alueille, joissa pääsin ajamaan mäkiä jo ennen kuin ajokausi alkoi Suomessa. Ehdin jopa kerran Nizzaan tutustumaan kisareitin isoimpaan mäkeen (kirjoituksen kuva on kevään reissulta Nizzaan, jossa talvinen sää yllätti vuorella).
  • Ulossiirryttäessä isojen mäkien puuttuessa kotimaassa jatkettiin overgear-intervalleja aina puolen tunnin mittaisiksi saakka osana vauhtikestävyyslenkkejä.
  • Kevääseen sijoiteltiin strategisesti pari kisaa ennen H-hetkeä: 10 km tempo ja puolimatkan Ironman St. Pöltenissä toukokuun lopussa.

Tulokset ovat ilmeiset. St. Pöltenin puolimatkalla mäki ei tuottanut tuskaa, vaan enemmänkin iloa. Odotin sen alkua, ja mäessä olin selvästi ”massaa” nopeampi. Nizzan kisassa haasteena tulee olemaan ison nousun ajaminen tarpeeksi rauhassa, jotta voimia jää vielä loppumatkalle ja etenkin juoksuun. Tässä apuna on sykerajat. Tavoitealue kilpailussa pyöräosuudella tulee olemaan 75-80% maksimisykkeistä, ja nousussa syke saa nousta 85% maksimista.

arctic sport addicts

Kevään treenien ansioista en enää ajattele ylämäkeä pahana ja ahdistavana, vaan se on ajamista siinä missä muutkin, joskin vähän hitaampaa. Sitä paitsi niissä pääsee pois aero-asennosta, joten mäet ovat tervetullutta vaihtelua.

Tänään Italiassa paistaa aurinko, ja lähden tekemään viimeistä kovaa pyörä/juoksu-yhdistelmäharjoitusta. Nyt kuitenkin mäet saavat jäädä, ja haastena onkin löytää vuoristoisesta maastosta riittävästi tasaista tietä!

Kommentoi

Kommentit