Jälleenmaistaminen / Re-taste-union

Ensimmäinen ruokablogikirjoitus! Minkälaisia herkkuja onkaan eksynyt jenkkeihin laskeutumisen jälkeen suun kautta mahalaukkuun. Ensimmäisen kymmenen päivän aikana olen kohdannut useita aikaisempien reissujeni vanhoja herkullisia ja vähemmän herkullisia tuttuja:

  1. Root beer: tarpeeksi kuvaava suomentaminen on melko vaikeaa, joten sanotaan nyt vaikka ruutikalja. Tuo vaniljalta maistuva limsalitku, johon olin Teksasin vuoteni aikana niin kovasti kiintynyt, on jälleen eksynyt jääkaappini hyllylle. Harmikseni joudun tällä kertaa tyytymään kevytversioon, koska voimassa olevan nannalakon säännöt kieltävät sokerilimsojen lipittämisen.
  2. Dr Pepper: kirsikkainen limsalitku johon olin Teks… (lue edeltä)
  3. Maapähkinävoi: voi pojat mitä nannaa. Leivän päälle, raakana, sellerin varsi halki ja siihen päälle, sopii joka paikkaan. Suomessa tulee harvemmin syötyä, mutta kuinka se täällä maistuukaan!
  4. Tuore korianteri: pilaa kaiken.
  5. Meksikolainen ruoka: suunnilleen kaikki menee (ilman korianteria). Harmikseni nannaselibaatti estää tortillasipsien napostelun. Lähes kaikissa paikallisissa meksikolaisissa työnnetään noita niin herkullisen näköisiä sipsejä dippeineen alkuruokana naaman eteen eikä vaihtoehtoja tietenkään tarjota. Siinä sitten saan katsella, kun kaverit nassuttavat sipsejä tyytyväisin ilmein.
  6. Hasselpähkinämaitohässäkkä: tetra tai pari kahvikuppiin niin aiaiaia, kun on hyvää.
  7. Hotelliaamupalan jämäpihvit (sisältävät ehkä myös luontaisia ainesosia): en uskalla kokeilla. Viereinen frisbeegolfrata olisi läpysköille luontaisempi käyttöalusta.
  8. Hotelliaamupalan superpallot: uhmaavat fysiikan lakeja pomppaamalla mahdollisesti jopa korkeammalle kuin pudotuskorkeus. Kyseessä siis eräänlainen keitetty kananmuna.

Normaali leiripäivä sisältää yleensä kolme ruokailua. Hotellin aamupalalla, yllä lueteltujen kohtien 7 ja 8 lisäksi, on tarjolla myös hyviä ruokavaihtoehtoja. Yleensä olen koostanut aamupalani lautasellisesta rusinoilla maustettua puuroa. Lisäksi olen kaatanut kurkkuuni salsalla terästettyä munakokkelia, jugurttia (edes kiusalla en kirjoita jogurtti), kahvia ja joskus myös maapahkinä- tai sulatejuustovoileivän.

Aamutreenin päälle yleisin lounasvaihtoehto on ollut Subway-pötkö. Täällä nuo ovat vielä siedettävissä hinnoissa, kun kokonaisen putkilon saa helposti alle kuudella dollarilla. Päivän pääruuan näyttämönä on useimmiten toiminut läheisen Northern Arizona –yliopiston opiskelijaruokala, josta saa buffettityylisesti tyhjätä kurkkuunsa lähes tulkoon mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Jos ei olisi nannalakkoa niin maha venyisi todella muodottomaksi. Muita mainitsemisen arvoisia päivällispaikkoja ovat olleet lukuisat meksikolaiset ravintolat, supersuosikkini Olive Garden, Sizzler ja Red Lobster, jossa vierailin tänään ensimmäistä kertaa.

Kyllä näillä herkuilla nälkä lähtee. Pitää vain huolehtia siitä, että se ehtii välillä tulla takaisinkin.

My first nutritional writing, wuhuu! During the first ten days of my training camp I have encountered several of my old tasty, and less tasty, friends:

  1. Root Beer: a vanilla flavored soda that I cannot resist for some odd reason. It gives me a stomach ache, but still I keep drinking it. I just hate that I have to drink the diet version because of my treat ban that also includes sugary sodas.
  2. Dr. Pepper: does not give me a stomach ache, but otherwise the upper text applies for the doctor also.
  3. Peanut butter: on bread, on celery, straight from the jar. Works with pretty much everything.
  4. Fresh cilantro: ruins all foods. May even cause wars.
  5. Mexican food: so good (without cilantro)! Only thing that I am sad about is that almost all of the Mexican restaurants serve tortilla chips as free appetizers but because of my treat celibacy I cannot eat them.
  6. Hazelnut creamer: makes every cup of coffee a little bit better.
  7. Sausage paddies at the hotel breakfast: this one is best explained by MC Hammer. Yeah… these paddies may actually include some non-artificial substances as well, maybe. Frisbee golf track next to our hotel would be a more suitable using environment for these discs.
  8. Super-bouncy-balls at the hotel breakfast: These so called boiled eggs resist the laws of physics by having secret capabilities of bouncing higher from the floor than the point of release.

My usual training camp day consists of three main meals. The hotel breakfast, in addition to points 7 and 8 listed above, includes some eatable foods as well. Usually I start my breakfast with a bowl of oatmeal and continue with some scrambled eggs and salsa. If I am really hungry I eat yoghurt and a peanut butter or cream cheese sandwich. A good cup of coffee finishes every breakfast.

After my morning run I often go eat at Subway. Compared to 8 €, that I have to pay for a foot long in Finland, less than 6 $ sounds more than reasonable. Until now, the dinner celebration has often been held at the Northern Arizona University dining hall. Entering that place always means a feast! The number of different meal options is almost unlimited. Other dinner places have been the several Mexican places, my all-time favorite Olive Garden, Sizzler, and Red Lobster, just to mention a few.

It is easy to get your stomach full in here. The biggest problem is to find the hunger between the meals.

4 comments

Kommentoi

Kommentit

  1. Steakhouset ja cheesecaket on ehdottomasti parasta mita tama maa voi kulinaaripuolella tarjota! 🙂

  2. Kunnon ruokaa on läskisoosi ja pernavoi höystettynä oikialla lämpöösellä lehemänmairolla!

  3. Toi on niin asiaa Jaakko. Arvaa vaan harmittaako, kun jää tällä reissulla juustokakut maistamatta. Harmi ettei täällä oo Texas Roadhousea. Se on aivan ylivertainen pihvipaikka.

    Siitä taitaa olla parrulainen aikaa jo puolivuosisataa, kun oot noita herkkuja päässy maistelemaan. 😀 Mutta lupaan syödä lautasen tyhjäksi, jos valmistat kunnon tervetuloaterian toukokuun alkuun.

  4. Muistaakseni paikallisessa Longhornissa, Outbackissa ja Ruby Tuesdayssa tuli kaytya pihvilla ja siihen jalkkarit paalle!