ASA testasi Salomon S-lab Sense 3 Ultra Softgroundin

Vuoden ehkä odotetuin Salomonin malli, Salomon S-Lab Sense 3 Ultra Softground, on nyt testattu Lapissa, Helsingin poluilla ja Mont-Blancin kummuilla. Kilometrejä on kertynyt riittävästi kokonaisvaltaisen kuvan muodostamiseksi.

Ominaisuudet:

  • Paino: 230 grammaa
  • Droppi: 4mm – Kanta 13 mm/Päkiä 9 mm
  • Välipohja: Ohut, kova, mataladroppinen EVA-välipohja, jossa on ProFeel filmi (ohut thermoplastinen filmi suojaamassa kiviltä).
  • Ulkopohja: Mud & Snow Contagrip -kumiseos, Speecrosseista tutulla kuvioinnilla.

Millainen kenkä on kyseessä?

Aikaisemmat Sense-mallit Sense, Sense 2 ja Sense Ultra omasivat kohtuullisen pienen pohjakuvioinnin. Niiden pito olikin selkeästi suunnattu kuiville hiekka- ja kivipoluille. Tämä jätti monet Sense-omistajat haikailemaan Speedcrossien pohjakuvioinnin perään. Salomon vastasi rukouksiin päästäessään Softgroundin markkinoille.   Karkeasti sanoen Sense 3 Ultra Softground on uudella pohjakuvionnilla varustettu sama vanha Sense. Softgroundille suunniteltua käyttöä ajatellen oleellisimmat alustat ovat pehmeää hiekka, muta, märkä metsä ja lumi.

Sense 3 Ultra

Kuva: Salomon

Pito

Ensimmäinen lenkkini Softgroundeilla tapahtui sateen kastelemilla kallioilla ja hangessa. Lähestyin märkää kalliota pelonsekaisin tuntein: kaikissa aikaisemmissa käyttämissäni Senseissä on pito märällä kalliolla ollut olematon. Miten uusi pohjakuviointi tulisi toimimaan? Pian olo oli kuin valaistuneella, kun askel askeleelta koin suurempaa luottoa kenkien pitoon. Mitä ihmettä, Sense kumiseos ottaa pitoa märkään kiveen!

Salomon_Sense_Softground_Kuva_Lauri_Kutila_b

Kuva: Salomon

Muutaman minuutin mietin, miksi edes juoksisin enää millään muilla kengillä. Käytössäni oli vihdoin Sensen legendaarinen tuntuma yhdistettynä hyvään pitoon. Rukan NUTS Karhunkierrostakin hangessa tallustaessa yllätyin märän hangen seassa löytyvästä pidosta. Nastalliset kengät ovat toki edelleen pidon suhteen eri maailmasta, mutta Softgroundit tekivät nastattomille malleille kunniaa. Pohjakuvionti on kerrassaan erinomainen, kun liikutaan mudassa tai veden kastelemilla poluilla. Kenkä lunastaa ne valtavat odotukset, jotka sille oli heti julkaisun yhteydessä isketty.

Mutta, kun kyseessä on kuivat olosuhteet, on ero tavallisiin Senseihin harmittavan pieni, lähes huomaamaton. Softgroudien valitseminen lenkille esim. Sense Ultrien sijaan vaatii märän kelin tai erittäin teknisen maaston. Kuivilla ja kovilla alustoilla ei mäkiharjoituksissa karmeasti eroa tavalliseen Dynamic Tractioniin (Sensejen perinteinen pohjaratkaisu) löytynyt. 

Salomon_Sense_Softground_Kuva_Lauri_Kutila_L

Kuva: Lauri Kutila

Juoksutuntuma

Yleinen ylpeyden aihe kaikille Sense-malleille on aina ollut vertaansa vailla oleva tuntuma. Lähes jokainen kengän jalkaan laittava tuntee Endofitin (eräänlainen päällisen alla oleva sisäsukka) halaavan ja tukevan jalkaa luontevasti. Sukkamainen istuvuus on vertaansa vailla vastaaviin maastokenkiin verratessa. Suhteellisen ohut pohja, jossa on perinteiseen tapaan kovilta iskuilta suojaavaan ProFeel Film, antaa maastossa asentoaistille paljon tilaa. Kenkä ei piilottele tai anna teknisenkään maaston yllättää, vaan juoksija saa helposti sen kuuluisan tuntuman alustaan.

Salomon_Sense_Softground_Kuva_Lauri_Kutila_U

Kuva: Salomon

Kovilla alustoilla sekä hiekkapohjaisilla poluilla juostessa oli tuntuman löytäminen aluksi hieman hankalaa. Napit pohjassa kun vähentävät askeleen tuntumaa. Tämä yleensä katosi muutaman kilometrin jälkeen, kun jalat olivat rekisteröineet kenkien kosketusalan. En kuitenkaan suosittele kenkiä koville alustoille, koska silloin menevät kyseisen mallin vahvuudet täysin hukkaan. Nämä kisakoneet on luotu pehmeisiin ja märkiin olosuhteisiin.

Ketterät Sense Softgroundit onnistuvat antamaan hyvän ja rullaavan juoksun tunteen jopa kaikkein teknisimmissä ja vaativimmissa maastoissa.

Koviin kiistoihin pääsee, kun rupeaa keskustelemaan mihin kategoriaan Sense 3 Ultra Softgroundit kuuluvat. Niitä ei missään nimessä voi verrata perinteisiin, vahvan dropin omaaviin maastojuoksukenkiin, esim Salominin XT-sarjaan. Myös paljasjalkajuoksijat kavahtavat, onhan Sense -malleissa 4 millimetriä droppia ja vielä EVA-välipohjamateriaalia! Kaiken lisäksi lesti on muihin maastokenkiin verrattuna kapea ja matala. Paljasjalkakenkien tuntuma niissä kuitenkin on. Ne täyttävät oleellisimman juoksukengille annettavan tehtävän: ne tarjoavat pitoa ja ovat suojaa tuovia jalan jatkumoja.

Salomon_Sense_Softground_Kuva_Lauri_Kutila_O

Kuva: Salomon

Päällinen

Suurimmat muutokset edeltäviin Sense-malleihin tulevat esiin heti kun päällistä alkaa tutkimaan tarkemmin . Nauhoitusta ja materiaaleja on muutettu merkittävästi .

Alla esimerkkinä Sense Ultra VS. Sense Ultra 3 Softgroundin päällisen näkyvimmät erot.

Salomon_Sense_Softground_Kuva_Lauri_Kutila_Y

Kuva: Lauri Kutila

Salomonin Quicklace-pikanauhoitus omaa syystä maineen markkinoiden parhaana ratkaisuna, kengän kiristäminen ja hyvin istuvaksi saaminen on naurettavan helppoa. Quicklace-nauhoitus tuntuu olevan kilpailijoitaan vuosia edellä, ja tämä ei ole muuttunut miksikään.

Hämmentävin muutos on Quicklace-kiristyksen piilottaminen. Ennen kiristyssoljen tasku oli auki iltin yläosasta, ja kengät sai kiristettyä napakasti ja kevlarnauhat yläkautta kätevästi piiloon. Tämän vuoden malleihin on kaikkiin tasku laitettu alakautta auki olevaksi. Tähän lienee Annecyn tiedemiehillä jokin nerokas syy, kenties ihmiset ovat valittaneet, että yläkautta kiristyssolki tuppasi pakenemaan taskusta. Minulle tätä ei koskaan tapahtunut. Ongelma uuden ratkaisun kanssa on, että ylimmät nauhat kiristyvät suoraan taskun päälle, joten nauhojen ja kiristyssoljen tunkeminen taskuun vaatii vääntämistä, näppärästi niitä ei enää piiloon saa. Nykyinen tasku pitää varmuudella nauhat piilossa, mutta helpoksi piilotusta ei voi sanoa.

Salomon_Sense_Softground_Kuva_Lauri_Kutila_X

Kuva: Lauri Kutila

Toinen Quicklace -nauhoituksen heikkous on pitkät hakkaavat alamäkivedot, kun nauhoitus tuppaa väistämättä hieman löystymään pitkissä alamäkijuoksuissa.

Muuten päällisen materiaalien vaihdokset tuntuvat erinomaisilta päivityksiltä: turhia saumoja on karsittu ja kankaita vaihdettu kestävämpiin. Päällinen on minulla edelleen hämmästyttävän hyvännäköinen, noin 350–400 km:ä takana, ja edelleen ihmiset kysyvät onko jalassani upouudet kengät. Siinä missä vanhat Senset tuntuivat kuin imevän kaiken mudan ja hiekan, toimivat Softgroundit kuin Ostos-TV:stä hankittu ihmeaine, hylkien kaikkea mikä siihen tarttuu. Päällisen hengittävyys on eliittiluokkaa, kertaakaan en ole lätäkköä tai sadetta pelännyt, kun tiedän kenkieni olevan muutaman minuutin sisään kuivat. Ja vaikka eivät olisikaan, on istuvuus niin hyvä, ettei hiertymistä ole pelkoa.

Salomon_Sense_Softground_Kuva_Lauri_Kutila_P

Kuva: Lauri Kutila

Aluksi luulin että uusissa malleissa on vaihdettu halvempiin materiaaleihin ja karsittu kestävyyttä. Tilanne olikin päinvastoin: tämän vuoden Senset voittavat loistavat edeltäjänsä selkeästi materiaalien kestävyyden suhteen.

Salomon_Sense_Softground_Kuva_Lauri_Kutila_k

Kuva: Lauri Kutila

Yhteenveto

Nämä eivät ole Senset lisätyllä vaimennuksella, vaikka useat sitä ovat olettaneet. Jos haluat enemmän vaimennusta, valitse Sense Mantrat (joita on markkinoilla jo kahdet) tai X-Screamit. Kyseessä on maastokenkien kuninkaan, Sense Ultran, pikkuveli, tiettyihin erikoismaastoihin ja olosuhteisiin tarkoitettu kilpuri. Kun harkitset maastojuoksukenkiä kesän sateille, syksyn mutiin ja talven hankipoluille, on Sense 3 Ultra Softground markkinoiden paras valinta. Kaikille alustoille kenkä ei todellakaan sovi, asfaltille niille on aivan turha mennä. Jos juoksualustana on pehmeä tai märkä maasto, ei parempaa kilpuria ole. Softgroundit täyttävät jokaisen sille esitetyn kriteerin erinomaisesti.  Ne huokuvat raakaa nopeutta, kestävyyttä ja ensiluokkaista viimeistelyä satojenkin kilometrien hakkaavan kulutuksen jälkeen. Kaikki olosuhteet ja iskut, joita niille jakelin, ne selvittivät leikitellen, kääntyen katsomaan omistajaansa kohti, kysyen “Etkö pahempaan pysty?” Kyseessä ei ole halpa valinta, mutta sitäkin laadukkaampi. Kun oma parini väistämättömästi jonain päivänä hajoaa, tilaan uudet Sense Ultra 3 Softgroundit välittömästi.

Teksti: Lauri Kutila

Instagram: lauri_trails

4 comments

Kommentoi

Kommentit

  1. Kiitos kattavasta arvoista erilaisissa olosuhteissa ja alustoilla! Märkäpidon kanssa kalliolla en ole vielä päässyt kengän kanssa aivan sinuiksi. Kokemattomampana polkujuoksijana. Vajaa 600 km niiden kanssa kohta takana ja Pyhän Tunturimaratonille suunnittelin laittavani ne jalkaan. Aiotko juosta itse noilla Tromssan Skyracessa?

    • Hei!

      Kiitos kommenteista, ihan oikeilla jäljillä olet. Isoja erimielisyyksiä olen tuosta pidosta märällä kaliolla saanut ihmisiltä. Olisikin pitänyt tarkentaa ilmeisesti ihan kivityyppien mukaisesti pitoalueita 😀
      Suomalaisella graniittikallioilla pito on edelleen heikoissa. Kuitenkin monilla ”tahmeammille/pehmeämillä” kalliolle meno on ollut kuvatun mukaista. En usko että kyse on mitenkään sinun juoksusi puutteista. Enemmänkin vähän liian kapea subjektiivinen otanta itsellä tuohon ”pitoon”.

      Pyhä Tunturimaratonille varmaan oikein mainiot! Itse aion laittaa Tromssan Skyraceen S-LAB SENSE 3 ULTRA näiden sijaan. Riippuen tietenkin kelistä. Mikäli tulee oikeinkin märkä kisa niin vaihtoehdoiksi siirtynee joko Softgroundit tai ehkä jopa Inov-8 X-Talon 190.

      • Thanks. Pyhällä oli kuiva keli ja kenkä toimi siellä mainiosti eri aluistoilla: metsäpolulla, pitkoksella, rakalla ja suolla. Näin noviisikin pärjäsi sillä hyvin, puolikkalla. S-Lab Sense 3 Ulraa kehuivat myös Pyhällä sen käyttäjät. Itselleni se on ehkä hieman liian kevyt kenkä. Mutta tämän SG-version ”nappulat” vaimentavat menoa hieman enemmän ja Footbalancen pohjallinen lisää sopivasti tukea jalkaholville.