Erilaisia juoksukenkiä: Juoksukenkien yleiset ominaisuudet

ASA:n juoksukenkä-artikkelisarjan ensimmäisenä osana julkaistaan yleisesitys lenkkareiden ominaisuuksista ja luokittelusta. Avaus toimii hyvänä taustana myöhemmille, yksityiskohtaisemmille artikkeleille. Samalla tästä voi myös tarkistaa muutamia perusjuttuja, jos on jo kiire kenkäkaupoille eikä aika riitä kaikkiin yksityiskohtiin tutustumiseen.

Tuettu vai neutraali?

Juoksukenkiä hankkiessa on tärkeätä selvittää mahdollisimman tarkasti oma jalkatyyppi ja askellus, koska jalan biomekaniikka ja juoksutekniikka vaikuttavat siihen, miten kengän mekaniikka kohtaa juoksijan mekaniikan. Kenkiä on sekä neutraaleja että ylipronaatiotuettuja, jotka Juha jo availikin aiemmin termistön osalta. Tiivistäen ilmaistuna tuetut kengät pyrkivät estämään nilkan liiallista sisäkiertoa, ylipronaatiota.

Ylipronaatiotuetuissa kengissä on usein välipohjan sisäsyrjässä jäykiste, joka ehkäisee tätä jalan liiallista sisäkiertoa. Nykytrendinä on tuen tekeminen entistä dynaamisemmaksi, mikä tarkoittaa kahta asiaa. Ensimmäinen ajatus on tuen tekeminen selkeämmin asteittaiseksi. Askeleen alkuvaiheessa tuki on pehmeämpää seosta ja askeleen liikkuessa eteenpäin tuki kovenee. Ideana on ehkäistä alastulovaiheessa jalan äkillistä törmäystä kovan tuen kanssa. Asteittaisuus on olemassa myös syvyyssuunnassa, kun alempi osa tuesta on yläosaa jäykempää materiaalia. Tässä tarkoituksena on tuen aktivoituminen vasta, kun jalka taittuu kunnolla sisäänpäin. Toinen dynaamisuudesta kertova seikka on tuen tekeminen entistä ketterämmäksi pituussuunnassa. Tarkoitus on edelleen ehkäistä sivuttaisliikettä, mutta mahdollistaa askeleen parempi kulku eteenpäin.

Dynaaminen_tuki_runnesworld.it

Havainnekuva dynaamisesta tuesta Nike Lunarglide 5 -kengässä. Lähde: runnersworld.it

Neutraaleissa juoksukengissä ei vastaavanlaisia tukia ole, jolloin ne toimivat sekä neutraalille että supinoivalle (alipronatoivalle) askeltajalle. Supinoiville henkilöille ei ole omia, tuettuja kenkiä, koska tämän jalkatyypin omaavia henkilöitä on huomattavan vähän.

Kenkien jaottelu tukien mukaan ei aina valitettavasti mene yksi yhteen oman jalkatyypin kanssa. Joskus neutraali askeltaja tykkää ylipronaatiotuetusta tai ylipronatoiva tykkää juosta neutraaleilla tossuilla. Tällaiset henkilökohtaiset mieltymykset tulevat sitä selvemmiksi, mitä enemmän juoksee ja juoksulenkkareita kuluttaa.

Toinen kenkävalintaa hankaloittava seikka on, että jalan toiminallinen rakenne juostessa selviää yleensä parhaiten vasta juostessa.

Kengät peruskestävyysharjoitteluun

Tuet tai tukemattomuus ovat tietenkin täysin hyödyttömiä ominaisuuksia, mikäli juoksukenkiä ei aio käyttää. Jalkatyypin jälkeen kenkiä hankkiessa on syytä huomioida se, millaiseen käyttöön kengät tulevat. Kenkiä voidaan tuettu ja neutraali -jaottelun lisäksi luokitella ainakin neljään (toistensa kanssa päällekkäin ja ristiin meneviin) kategorioihin.

Ensimmäisestä kategoriasta käytämme vakiintunutta nimitystä peruskestävyyskenkä (pk-kenkä), joita löytyy sekä tuettuina että neutraaleina versioina. Yhtä osuva nimitys voisi olla peruskäyttökenkä, koska tällaisilla jalkineilla tapahtuu harjoittelusta suurin osa. Näillä tossuilla suoritetaan niin palauttavia hölkkiä, pk-juoksuja kuin pitkiä lenkkejäkin. Tällainen malli on hyvin vaimennettu ja todennäköisesti juoksukenkävalikoimasi painavin lenkkari. Pk-kenkiä on kuitenkin olemassa valmistajilla useilla eri vaimennusmäärillä, aina todella vaimennetuista hieman kevyemmin pehmennettyihin. Ohjenuorana voisi sanoa, että aluksi kannattaa ottaa epävarmuuden vallitessa se vaimennetumpi versio, minkä jälkeen voi pohtia mahdollista siirtymistä kevyempään. Toisaalta taas, jos olet hyvin kevytrakenteinen juoksija, voi olla fiksumpaa lähteä suoraan aavistuksen kevyempään juoksukenkään.

Parin viime vuoden aikana tämän kategorian tarjonta on kasvanut entisestään, kun markkinoille on ilmestynyt hyvin vaimennettuja, mutta aiempaa huomattavasti kevyempiä vaihtoehtoja. Muutoksen on mahdollistanut materiaalien kehittyminen ja keventyminen, jolloin pienemmällä materiaalimäärällä saadaan aikaiseksi haluttu lopputulos.

adidas_glide_boost_

Neutraali pk-kenkä, adidas Glide Boost. Lähde: adidas

Trainerit

Toinen luokka ovat kevyemmät kengät eli trainerit. Verrattuna pk-kenkiin ovat trainerit kevyempiä, joustavampia, vähemmän vaimennetumpia ja niiden mahdolliset pronaatiotuet tai kiertojäykisteet ovat lievempiä. Kevyitä tossuja löytyy lähes jokaiselta valmistajalta sekä tuettuina että neutraaleina versioina, eikä näillä aina tuen lisäksi olekaan juuri muita eroja. Trainereissa lähtökohtana on, että kevyempi paino ja matalampi pohja parantavat maakontaktia, jolloin juokseminen tasapohjan tai päkiän kautta helpottuu. Tästä johtuen ne ovat omimmillaan hieman vauhdikkaammilla lenkeillä tai pidemmillä kisamatkoilla (puolimaratonista ylöspäin). Trainereilla juoksutuntuma paranee, mutta samalla iskutus ja jalkojen kuormitus lisääntyvät.

New_Balance_890v4

Neutraali traineri, New Balance 890v4. Kuva: New Balance

Kisakengät

Kolmas kategoria ovat kisakengät, jotka ovat kevyitä kenkiä kaikilla mittareilla. Ne ovat painoltaan kevyitä ja niiden vaimennus, tuki sekä jäykisteet ovat vähäisiä. Kisatossuissa on usein matala pohja sekä pieni, 4–7 millimetrin kantapään ja päkiän välinen korkeusero (”droppi”), koska niillä on tarkoitus juosta nimenomaan päkiällä tai tasapohjalla. Jotkin valmistajat tekevät kuitenkin vaimennetuimmat kisakenkänsä suuremmalla dropilla, jolloin kantavaimennusta voidaan lisätä. Näissäkin tapauksissa pohjan suhteellinen mataluus mahdollistaa useimmiten hyvän tuntuman päkiäjuoksuun. Ei kymmenen millin dropeilla muuten rikottaisi maratonin maailmanennätyksiä.

Kenkien keveys ja tasaisempi pohja saavat askeleen rullaamaan entistä paremmin, mutta samalla jalkojen kuormitus lisääntyy huomattavasti. Viimeaikoina osa kisakengistä on muuttunut kiertojäykkyydeltään ja/tai päkiältä astetta jäykemmiksi, jotta tossut tukisivat paremmin kovemmissa vauhdeissa, kun kenkään kohdistuvan paine kasvaa. Tässä on taustalla sama ajatus kuin trainereiden kahtiajaossa: jämäkämpi päkiä voi oikein tehtynä ja käytettynä toimia jousen tavalla, siinä missä löysempi pohja mahdollistaa paremmin jalan luontaisen liikkeen.

Asics_Hyper_Speed_6_Runningwarehouse

Asics Hyper Speed 6 -kisakenkä. Kuva: runningwarehouse.com

Barefoot, minimalismi ja naturalismi

Minimalismin ja barefootin voisi oikeastaan esitellä erillisinä kategorioina, mutta selvyyden ja yhtäläisyyksien vuoksi esittelemme ne yhdessä. Samalla esitystapa korostaa osaltaan niiden yhtäläisyyksiä keskenään sekä toisaalta erilaisuutta muihin kategorioihin verrattuna.

Barefooteissa kantapään ja päkiän välistä korkeuseroa ei ole, millä pyritään askelluksen luonnollisuuteen. Nämä tossut ovat todella kevyitä ja taipuisia, samalla kun vaimennus puuttuu lähes kokonaan. Ideana on tuottaa vaimennus jalan oman biomekaniikan eikä kengän mekaniikan kautta. Ohuuden lisäksi barefoot-jalkineen pohja on todella taipuisa, koska jalan luontaiseen liikkeeseen eivät kuulu ulkoiset tuet. Pohjan tehtävänä on ehkäistä ennen kaikkea erilaisten haittojen, kuten kivien, keppien tai vaikka lasinsirujen tunkeutumista jalkaan.

Vibram_Fivefingers_Bikila_LS

Esimerkki todellisesta barefoot-kengästä, Vibram Fivefinger Bikila LS. Kuva: Vibram

Minimalismi ei puolestaan ole kovinkaan tarkasti määritelty tai vakiintunut kategoria vaan pikemminkin alati laajeneva ja yhä rajojaan hapuileva suunta. Nykyisin minimalismi-termin kanssa kuulee usein käytettävän myös natural running -termiä, ja näitä kahta voikin melkein pitää synonyymeinä. Yhteistä näillä tossuille on matalapohjaisuus sekä dropin vähyys (alle viisi millimetriä). Vaimennusmäärä kuitenkin vaihtelee todella paljon tässä kategoriassa, joissakin malleissa se voi olla kevyiden trainreiden luokkaa ja toisissa vaimennusta on yhtä vähän kuin barefooteissa.

Brooks_PureConnect_2

Kevyt, mutta kohtuullisesti vaimennettu natural running -kenkä, Brooks Pure Connect 2. Kuva: Brooks

Kategorioiden jälkeen on vielä syytä todeta muutama asia kaikille kengille yhteisistä ominaisuuksista.

Kenkien yleiset ominaisuudet ja niiden muutokset

Kiertojäykkyys

Kaikille kengille yhteistä on kiertojäykkyys, toiset ovat toki jäykempiä ja toiset löysempiä. Kenkien kiertojäykkyyden saa selville vääntelemällä sitä keskikohdalta: mitä vähemmän kenkä taipuu, sitä kiertojäykempi se on. Yleensä pk-kengät ovat huomattavasti kiertojäykempiä kuin kevyemmät versionsa, mutta nykyisin jopa kisakenkiin laitetaan yhä enemmän jäykisteitä. Näin kevyemmätkin kengät antavat hieman enemmän tukea juoksijalle, eivätkä ole yhtä anteeksiantamattomia mahdollisten askellusvirheiden suhteen.     

Saucony_Triumph_11   

Neutraalin pk-kengän, Saucony Triumph 11:n kiertojäykkyystuki näkyy kuvassa oranssina holvikaaren alla. Kuva: Saucony

Vaimennus ja päällinen

Vaimennuksen osalta eri valmistajat luottavat erilaisiin materiaaleihin ja heidän välillä on eroja siinä, millaista vaimennustuntumaa he tarjoavat. Eräät valmistajat luottavat vaimennuksessa jämäkämpään tuntumaan, jolloin isku voi tuntua hieman kovempana, mutta askellus taas kimmoisampana. Jotkin valmistajat taas luottavat pehmeään tuntumaan saavuttaakseen päinvastaisen tuntemuksen.

Nykyään suurin osa juoksukengistä on täysin vaimennettuja. Joissakin malleissa on edelleen erikseen vaimennuselementtejä kantapäässä ja päkiällä, mutta yhä laajemmin käytössä on välipohjavaimennus. Viimeksi mainitussa pohjan materiaalit riittävät tekemään kengän koko pohjasta vaimentavan, ilman erillisten vaimennusosien lisäämistä.

Välipohjavaimennuksen lisääntyminen ja siihen tarvittavien materiaalien parantuminen ovat olleet yhtenä suurena syynä kenkien viime vuosien painonpudotukselle. Muuttuneita välipohjamateriaaleja edustavat perinteisen EVA:n rinnalle tulleet erilaiset vaahdot ja geelit, joista on solutason ratkaisuilla saatu kevyempiä, vaimentavampia sekä responsiivisempiä. Samalla myös EVA on itsessään keventynyt sekä perinteisen puristusvalmistusmenetelmän rinnalle on tullut välipohjan valmistaminen ruiskuttamalla tai valamalla EVA suoraan muottiin.

räjäytyskuva 2

Reebok One:ssa välipohja rakentuu kolmesta eri tiheyksisestä EVA:sta, muuttuen kantapäästä päkiälle siirryttäessä pehmeämmästä kovempaan.

Päällisen tekeminen entistä suuremmista yksittäisistä paloista on myös osaltaan keventänyt kenkiä. Samalla joustoneuleet ja liimattavat sekä hitsattava tukielementit ovat keventäneet ja yksinkertaistaneet rakennetta entisestään. Keveyden lisäksi uudenlaiset päälliset tarjoavat paremman ja yksilöllisemmän istuvuuden.

Yksi asia vaikuttaa kuitenkin pysyvän: perinteinen, jo yli 5 000 vuotta sitten keksitty nauhoitus näyttää säilyvän juoksukengissä myös tulevaisuudessa.

 NIKE_FREE_FLYKNIT+

Nike Free Flyknitissä on saumaton päällinen. Kuva: Nike

Nämä yleiset ominaisuudet muodostavat pohjan oikeanlaisen juoksukengän valitsemiselle, mutta on tärkeää muistaa, että tämä on vasta yksi puoli kokonaisuudesta. Kenkien ominaisuuksien yhdistäminen jalan biomekaniikkaan sekä juoksutekniikkaan on toinen, ja usein se määräävämpi osa onnistunutta lopputulosta. Tähän puoleen tulemme perehtymään tarkemmin osana kenkien yksityiskohtaisempaa jaottelua.

Jarno, Joonas ja Tuomas

Artikkelia muokattu 1.1.2014

2 comments

Kommentoi

Kommentit