JoonasUusi alku

Useamman viikon vaiva- vai sairauskierre vaikutti henkisesti niin, että en uskonut kuntokäyräni osoittaneen enää oikeaan suuntaan. Kulunut viikko on kuitenkin palauttanut uskon kuntooni. Oikeastaan viime viikon sunnuntain reipas kymppi laukaisi jännityksen ja sain 50 kilometrin fillaroinnin jälkeen tehdyn juoksun jälkeen tehdä päätöksen lähteä kokeilemaan paluuta ohjelmaan.

Alkuviikon ohjelma oli vielä suhteellisen rauhallinen, mutta torstaina pääsin sitten itse asiaan. Viime vuoden yksi rankimmista treeneistä oli 16:sta kilometrin tempotreeni, joka tuntui oikeastaan pahalta alusta lähtien. Viime vuonna harjoitukseen meni aikaa reilut 62 minuuttia noin 3:52min/km keskivauhdilla ja 162bpm:n keskisykkeillä. Tänä vuonna tavoitteena oli juosta luonnollisesti kovempaa ja ohjelman mukaan keskivauhdin piti olla noin 3:45min/km. Huonosti nukuttu yö ja muuten vähän huono päivä lupasi hyvää illan harjoitukseen, koska perinteisesti pieni kiukku auttaa motivoitumaan kovempaa harjoitukseen.

Juoksin kevyen alkulämmön ja tunnustelin hieman jalan kuntoa. Koska kipuja ei ollut, päätin lähteä tekemään harjoitusta. Annoin vain palaa ja nautin juoksusta. Ja paino sanalla NAUTIN. Juoksu tuntui todella hyvältä, askel tuntui kevyeltä ja sykkeetkään eivät nousseet liian ylös. Juoksusta muodostui lopulta ehkä yksi täydellisimmistä lenkeistä, jonka olen ikinä tehnyt. 16 kilsaa sujui yli 3 minuuttia kovempaa kuin viime vuonna ja viime vuoden treeniin verrattuna nyt ei tarvinnut pysähtyä liikennevaloihin. Eli nyt en päässyt lepäilemään kesken treenin. 16 kilometriä taittui ajassa 59:09min 163bpm:n keskisykkeillä ja 3:41min/km keskivauhdeilla. En olisi millään uskonut, että olisin kehittynyt vuodessa näin paljon! En nyt rupea pohtimaan kehityksen syitä, mutta yksi tekijä on varmasti loppukesän ja alkusyksyn vauhtipainotteinen ohjelma.

Screen Shot 2014-02-16 at 18.41.06

Olo on ollut koko loppuviikon aivan mahtava ja hyvin sujunut torstain treeni palautti uskon omaan kuntoon. Samalla harjoitus oli myös muistutus siitä, miksi juoksen. Pääsin torstaina taas juoksun suhteen sille tasolle, että pää oli täysin tyhjä kaikesta muusta kuin juoksusta. Puhdasta nautintoa ilman stressiä! Juoksu tuntui juuri niin helpolta kuin sen pitää tuntuakin ja loistavaa oli myös se, että en ollut treenin jälkeen loppu. Tämä heijastui myös loppuviikon lenkkeihin ja esimerkiksi tämän päivän vajaan parin tunnin pitkis meni jopa häkellyttävän nopeasti. En juossut ohjelmassa ollutta täyttä 32 kilometriä, koska illalla oli vielä valmennuksia. Juoksin alkuun 26 kilometriä 4:20min/km vauhdeilla ja päälle valmennusten ohessa noin 5 kilometriä.

Käyn ensi viikon avaintreenit läpi huomenna tai tiistaina.  Nyt pitää alkaa tankkaamaan ja hoitamaan keho kuntoon. Mahtavaa alkavaa viikkoa kaikille!

Kommentoi

Kommentit