JoonasMinä juoksen taas!!

Mikä viikko! Neljä lenkkiä ilman suurempia kipuja heti ensimmäisellä juoksuviikolla!

Joulu tuli ja meni ja levon sekä hyvän seuran lisäksi käteen jäi tosiaan neljä lyhyttä lenkkiä! Matkoilla ei ole tässä vaiheessa mitään merkitystä, koska vain se, että pääsen taas juoksemaan merkkaa!

Jännitin aatonaattona todella paljon sitä, miltä jalka tulee tuntumaan ensimmäisen lenkin aikana ja että kestääkö se edes täyttä kilometriä. Ensimmäiset sadat metrit meni jännäillessä, mutta pian rytmi alkoi löytyä ja aloin luottamaan jalkaan. Jos Hanna ei olisi ollut mukana, olisin varmaan päätynyt juoksemaan liikaa, mutta onneksi hän piti homman ja matkan aisoissa. Olin yhtä hymyä, kun huomasin, että kilometri tuli täyteen ja pian toinen ja kolmaskin ja lopussa en jaksanut enää seurata matkaa, koska nautin niin paljon siitä, että pääsin taas ulos treenaamaan! On se vaan ihan toista olla ulkona raittiissa ilmassa kuin treenata jatkuvasti sisällä.

Joonas_laurila_juoksija_3

Kuten sanottu, viikkoon mahtui neljä lenkkiä ja juoksukilsoja tuli yhteensä vajaat 25km, johon olen enemmän kuin tyytyväinen! Jalka on kestänyt hyvin, mitä nyt vähän kerännyt nestettä ja jäykistynyt illalla treenien jälkeen. Tämä oli odotettavissa eli en ole siitä niin huolissani. Olen nukkunut yöt villasukka jalassa ja se on helpottanut nesteiden poistumista. Muuten lihaksistossa ei ole ollut mainittavia kipuja. Jalat totuttelevat vielä varmaan pitkään juoksuun, minkä takia lihakset ovat vähän väsyneet. Olen myös huomannut juoksuun tarvittavien lihasten elpyvän tämän viikon aikana pitkästä levosta ja fillarointijaksosta. Kiva huomata, etteivät ne ole kadonneet kokonaan.

Joonas_laurila_juoksija_1

Tekniikka on luonnollisesti aika hakusessa ja jalat eivät tottele tietenkään entiseen malliin. Olen kuitenkin huomannut pientä kehitystä jokaisen lenkin aikana ja uskoisin, että juoksu alkaa olla taas aika luonnollista muutaman kuukauden sisään. Juodun juoksemaan aika varovasti päkiällä, minkä takia olen pyrkinyt ottamaan maan vastaan toistaiseksi tasapohjalla. Sen sijaan yläkroppa tuntuu kehittyneen tauon aikana ja kädet ja keskivartalo toimivat jo aika hyvin. Asento pitää luonnollisesti saada vielä suoremmaksi, mutta otan ilolla vastaan sen, että pystyn tällä hetkellä edes juoksemaan. En pysty tietenkään juoksemaan vielä ihan joka päivä eli pakko pitää fillarointi vielä elimellisenä osana aerobisia harjoituksia, vaikka kuinka haluaisin vain juosta. Kuntoutuksessa alkaa nyt myös uusi vaihe, jossa nilkkaa aletaan voimistamaan entistä kovempaa, jotta se kestäisin paremmin niin ponnistamisen kuin maakontaktin.

Olen tällä hetkellä liian fiiliksissä analysoidakseni kulunutta viikkoa enempää. Yritän sitten uudelleen tiistaina, kun olen käynyt läpi juoksudataa ja ehtinyt mahdollisesti kuvata juoksuani myös matolla. Nyt aivokapasiteetti riittää enää lepoon ja kevyeen kehonhuoltoon.

 

2 comments

Kommentoi

Kommentit

  1. Hei. Fbn kautta pääsin lukemaan toipumisestasi ja kuntoutumisestasi leikkauksen jälkeen. Itse makailen sohvalla akillesleikkauksen jäljiltä (18.12 leikattu) ja voin tässä vaiheessa vain suunnitella joskus juksevani :). Oli tosi kiva lukea ”Minä juoksen taas” kirjoituksesi. Uskon että vähän samoilla tuntemuksilla mennään, kun vihdoin pääsen juoksemaan. Taidan aloittaa pyöräilyllä ja vesijuoksulla ( ei lempilajini ;)). Tsemppiä ja nautintoa kuntoutukseen ja juoksemiseen!!
    Susanne 🙂