JoonasHaastattelussa SUL:n Samuli Vasala

Millainen prosessi HCR-tekeminen on? Kuinka aikaisin lähdette rakentamaan seuraavan vuoden tapahtumaa, millaisia DL:ja matkan varrella tulee, missä vaiheessa iskee kiireisin vaihe ja miten puratte kisan tapahtuman jälkeen.

Jokavuotisen tapahtuman tekeminen on ympärivuotinen prosessi, jossa on samanaikaisesti päällekkäin kyseisen vuoden tapahtuma ja tulevaisuuden tapahtumat. Esimerkiksi tämän vuoden tapahtuman ensiaskeleet on otettu vuonna 2011 ja tällä hetkellä valmistelemme mm vuoden 2016 HCR:ia. Sama tuotanto rakentaa myös Helsinki City Marathonin. Käytännössä, kun tämän vuoden HCR:ia juostaan, meillä on selkeät raamit olemassa 2015 vuoden tapahtumasta, jolloin 2014 tapahtuman jälkeen otetaan tutkimustulokset, juoksijapalautteet ja organisaation palautteet huomioon ja tehdään lopulliset suunnitelmat. Kiireisiä vaiheita on useita. Asiakaspalvelu on kovilla erityisesti vuodenvaihteen ja maaliskuun lopun osalta. Tapahtumaa edeltävät 6 viikkoa ovat melko lailla tasaisesti kiihtyviä. jossa kovin työ tehdään ennen tapahtumaa. HCR -viikonlopun aikana asiat on organisoitu niin, että siellä ei pitäisi kiirettä olla, vaan asiat tapahtuvat laadukkaasti.

DSC_7397

DSC_7404

DSC_7411

Miten HCR:n reitti on valikoitunut? Reittihän voisi mennä joko enemmän keskustassa tai olla tasaisempi, miten nykyiseen malliin on päädytty?

Kun HCR pistettiin pystyyn parikymmentä vuotta sitten, reittivalinnan taustalla oli se, että Helsinki City Marathon keskittyy kaupunkiin ja HCR erottautuu siitä reitillään. Tässä syynä on se, että jos katsoo Helsinkiä kartalta, helposti laadukkaan puolimaratonin reitti noudattelisi osiltaan HCM reittiä. Tästä haluttiin tehdä selkeä ero, ja tarjota juoksijoille juoksuelämys jossa on monipuolinen reitti. HCR reittihän tarjoaa samalla kaupunkimaista olosuhdetta, metsää, merta, monipuolisuutta. Reitti tarjoaa enemmän seikkailua kuin tasaista betoniviidakkoa. Tulevaisuudessa toki on mahdollista, että reitti voi muuttua, kuuntelemme herkällä korvalla juoksijoiden palautteita.

DSC_7438

DSC_7524

DSC_7538

DSC_7633

Tällä hetkellä tutkimustulokset osoittavat, että nykyinen reitti on varsin suosittu. Palautteet kohdistuvat enemmänkin reitin väljyyteen, johon tänä vuonna on puututtu pienentämällä ensimmäistä lähtöryhmää 40% ja muita lähtöryhmiä 20%. Mutta kuten sanottu, juoksijat ovat ajurin asemassa tässä, meidän tehtävä on toteuttaa juoksijoiden tarpeet järkevällä ja toteutettavalla tavalla. Valitettavasti koko kaupunkia ei saada kiinni pormestarin päätöksellä, kuten muutamissa isoissa kaupunkitapahtumissa. Menemme siis ympäristön ja olosuhteiden ehdoilla. Juoksemisen ja juoksukulttuurin arvostamisen kautta meidän kaikkien vaikutusmahdollisuudet kasvavat. Siispä olemme yhdessä kaikki hyvällä tiellä siinä, että Suomessa olisi yksi suurtapahtuma, joka menisi Forumin ohi Mannerheimintiellä. Jos sen me kaikki juoksijat haluamme, meidän täytyy tehdä se yhdessä.

Millaisen roolin näet HCR:n omaavan suomalaisessa urheilutapahtumakulttuurissa ja juoksutapahtumakulttuurissa erityisesti?

HCR on viittä vaille ilmiötasoa suomalaisessa yhteiskunnassa. Ei vielä, mutta kovasti tehdään töitä sen eteen. Ja siihen voidaan juoksukulttuurin edistämisen kautta vaikuttaa. Kaikki, jotka harrastavat juoksua kunnioittavat toisiaan, aloittelijat toivotetaan tervetulleeksi mukaan, huippuja kannustetaan jne. Mitä enemmän juoksua voimme yhdessä saada mm. populäärimediaan ja yleiseen tietoisuuteen, sen enemmän mahdollisuuksia se tarjoaa juoksusta nauttivalle kuluttajalle.

DSC_7539

DSC_7687

HCR on edelläkävijä Suomessa monessa suhteessa. Mittaluokka juoksutapahtuman järjestämisessä, talousyhtälössä ja resursseissa on iso ja riskit järjestämisestä ovat valtavat. Siitä huolimatta HCR on tehnyt, toisaalta olosuhteiden pakosta, toisaalta palvellakseen juoksijoita paremmin, monia asioita ensimmäisenä Suomessa. Olemme joutuneet testaamaan ensimmäisenä monia maailmalta tuotuja käytäntöjä suomalaisessa ympäristössä.

Onko koskaan käynyt mielessä tehdä yhteistyötä erilaisten suomalaisten tapahtumien tai jopa ulkomaisten kanssa yhteisen ”kisakiertueen” luomiseksi?

Kyllä. Suomen Urheiluliiton yleisurheiluseurojen järjestämät isoimmat juoksutapahtumat ovat verkostoituneet ”Kymppitapahtumat” –työnimellä kulkevaan verkostoon. Tulemme asian kanssa ulos vuoden 2014 aikana. Pääviestinä tässä on laatu ja se, että osallistumismaksut ja sponsorieurot eivät mene osakeyhtiöiden omistajien taskuun vaan suoraan yleisurheilutoimintaan. Lopullisena edunsaajana on yleisurheiluseurassa liikkuva lapsi.

Mikä merkitys HCR:llä on SUL:lle? Taloudellisesti, markkinoinnillisesti jne

Erittäin tärkeä merkitys. Suomen Urheiluliitto on voittoa tavoittelematon järjestö, yleisurheilun lajiliitto. Järjestämme kannattavia tapahtumia, joilla rahoitetaan yleisurheilutoimintaa Suomessa. HCR:n tuotto menee lyhentämättömänä toimintaan, erilaisiksi palveluiksi yleisurheiluseuroille, joissa pidetään huolta vastuullisesti siitä, että lapset ja nuoret liikkuvat riittävästi. Tässä on iso ero yhteiskuntavastuullisesti siinä, mihin osallistujien maksavat rahat menevät. Menevätkö ne omistajien taskuun vai hyvään tarkoitukseen? HCR:n tuotto ei siis mene SUL taskuun tai sitä säätiöidä tms, vaan kaikki ohjataan suoraan yleisurheilutoimintaan. Yhdessä siis pystymme osallistumalla vaikuttamaan välillisesti myös suomalaiseen huippu-urheiluun, kun seurat ovat toimivia, sieltä syntyy myös uusia Tero Pitkämäkiä.

DSC_7829

 

DSC_7840

Miten näet entisenä huippujuoksijana puolimaratonin kilpailumatkana? Sehän jää herkästi kympin ja maratonin välimaastoon? Onko matkan arvostusta mahdollisuutta nostaa nykyisissä puitteissa, tai onko tälle edes tarvetta?

Näen, että maraton matkana on edelleen se ykkösjuttu ja matkojen kuningas, mutta puolikas on nostanut arvostusta. Se on riittävän haastava aloittelijalle, mutta harjoittelun osalta ja fysiologisesti sellainen, että siitä selviää käytännössä perusterve ihminen lähes harjoittelematta. Uskon, että puhtaasti kuntoilijapuolella arvostuksen nostaminen on edelleen mahdollista. Tänä vuonna HCR esimerkiksi haluaa nostaa kärkijuoksijoiden arvostusta tarjoamalla heille vielä väljemmän kilpailun ensimmäisen lähtöryhmän pienentyessä.

Kumpaa lähempänä näet optimaalisen puolimaratonin harjoittelun olevan, kympin vai maratonin?

Jos ajatellaan kilpakuntoilijaa tai juoksijaa, joka haluaa parantaa aikaansa puolikkaalla, on harjoittelu lähempänä kympin treeniä kuin maratonin. Jos haluaa vain selvitä läpi puolikkaasta on treenissä enemmän maratonharjoittelun piirteitä. Puolikaan kovaa juokseminen vaatii kykyä juosta anaerobisella kynnyksellä riittävän pitkään, se vaatii toki vahvaa perusjuoksemisen taustaa. Ennätyksiin pääseminen vaatii siis kropan kiusaamista tv-kova tyyppisillä harjoitteilla.

Mikä on paras muistosi HCR:stä? Entä aikaisin?

Kyllä parhaat muistot liittyvät tapahtuman järjestämiseen ja siihen, että onnistumme yhdessä juoksijoiden ja järjestäjien kanssa rakentamaan kollektiivisen yhteenkuuluvuuden tunteen tapahtumassa. Erityisen upeita hetkiä ovat ne, kun näkee kuinka meidän organisaatio vilpittömästi tekee juoksijoiden eteen työtä ja nauttii siitä, jonka seurauksena yksittäinen juoksija on tyytyväinen. Kyllä se paras muisto on juoksijalta sana kiitos.

DSC_7793

DSC_7740

Millaisena tapahtumana näet HCR:n viiden vuoden päästä?

Näen, että Helsinki City Run on juoksutapahtumien edelläkävijä niin palvelutasoltaan ja myös vuorovaikutuksessa osallistujien kanssa. Uskon, että elinvoimainen ja juoksijaystävällinen tapahtuma viiden vuoden kuluttua on laajempi elämyskokonaisuus kuin pelkästään tapahtuma. Onnistunut ja osallistujia palvelevan tapahtuman täytyy tulevaisuudessa elää juoksijoiden kanssa ympäri vuoden, oli kyse sitten mediasisällöistä, erilaisista valmennuspalveluista, oheistapahtumista tai yhteistyökumppaneiden kanssa tuotetuista elämyksistä. Yhdessä laadukkaan tapahtumakokonaisuuden kanssa nämä ovat ne tekijät, jolla juoksijoita palvellaan laadukkaasti. Uskon, että viiden vuoden kuluttua HCR on tällainen tapahtuma. Ja tietysti lisänä se Forumin edestä juokseminen Mannerheimintiellä 🙂

Onko HCR nyt niin iso kuin se järkevästi voi olla? Mitä sen laajentaminen vaatisi, muuta kuin halukkaita osallistujia?

Kaikki lähtee palvelusta ja osallistujien kuuntelemisesta. Palveluun kuuluu myös, että kaikki halukkaat pääsevät juoksemaan ja eri kohderyhmille esim aloittelijoille ja kovemmille menijöille samassa tapahtumassa pystytään korkealla laadulla toteuttamaan tämä huippuelämys. Meidän koko juoksukulttuurin kannalta ja juoksun edistämisen kannalta Suomessa on hyvä olla muutama iso tapahtuma. Tänne ei mahdu montaa, uskon että ajanotollisissa tapahtumissa 2-3kpl isoja yli 20 000 osallistujan tapahtumia. Kuinka iso HCR voi olla? Vastaus löytyy vain ja ainoastaan juoksijoiden tarpeiden täyttämisestä ja vuorovaikutuksesta järjestäjien ja osallistujien välillä. Jos siinä onnistutaan, en näe olevan mitään kattoa, enkä halua mitään sellaista asettaakaan. HCR on loppupeleissä vielä pieni tapahtuma, jos vertaa Kööpenhaminan yritysmaratonviestiin, jossa on 100 000 osallistujaa tai Göteborgsvarvetiin jossa on yli 60 000 osallistujaa.

DSC_7913

DSC_7928

Kuinka itse valmistaudut HCR? Miten olet suunnitellut juoksevasi sen tänä vuonna ja mitkä ovat vinkkisi niin ensikertalaisille kuin kokeneemmillekin uudesta reitistä?

Tänä vuonna HCR:n reitti muuttuu siten, että maaliin tullaan kuten HCM:llä eli tullaan suoraan Auroran sillalta lyhintä reittiä pitkin maratonportille ja jätetään ns. Paavo Nurmen patsaan koukkaus pois. Lisämetrit haetaan keskuspuiston pohjoispuolelta eli pohjoisin piste tulee olemaan eläinten hautausmaan kohdalla eli käydään Metsäläntiellä saakka. Kääntöpaikkaa ennen tulee pitkä hivuttava nousu, johon tarvitaan juoksuvoimaa mutta myös kovempaa juoksevilla kierroksia koneessa, että jaksaa sen loput 10km juosta vauhdikkaasti. Onnistunut vauhdinjako täytyy tehdä siten, että kun reilun 7km kaupunkijuoksun jälkeen sukelletaan keskuspuistoon, pystyy vauhdin ylläpitämään aina Pikku-Huopalahteen asti, jossa matkanteko alkaa painamaan 13-14 kilometrin tietämillä. Kun Pikku-Huopalahdesta noustaan takaisin keskuspuiston loppuvetoon viimeiselle 3 kilometrille oikealla vauhdinjaolla tulee hyytyviä selkiä vastaan, joka motivoi puolimaratonin pahinta pätkää, joka mielestäni on viimeinen 2km, joka ei tunnu loppuvan koskaan. HCR:n maaliin tulo on henkisesti paljon helpompi, koska Auroran sillalta on vajaa kilometri maaliin ja stadion näkyy jo.

Paras tapa oppia ja kehittää omaa tapahtumaa on tarkastella sitä kuluttajan näkökulmasta. Meillä on ydinhenkilöitä juoksemassa joka vuosi. Itse juoksen HCR:n luonnollisesti jos pystyn. Tapahtuman organisoitumisen kannalta se on täysin mahdollista mutta tapahtuman ylin johto on ”stand by” tilassa koko HCR:n ajan kaiken varalta tekemään tapahtuman aikaisia päätöksiä. Tämä liittyy turvallisuuteen, ensiapuun, viestintään ja moneen toiminnallisuuteen.

Helsinki City Run puolimaraton juostaan 10.5.2014.

Kommentoi

Kommentit