JoonasVihdoinkin se rentous alkaa löytyä!

Viime viikko lähti käyntiin aika tahmeasti, vaikka fiilikset olivatkin korkealla. Aloitin ehkä skidisti liian suurella volyymillä sairasjakson jälkeen ja keho ei oikein ehtinyt sen seurauksena palautua. Niinpä keskityin alkuviikon aikana vain juoksemaan lyhyen lenkin muutaman kerran päivässä ja hoitamaan kropan auki loppuviikon treeneihin. Tämä kannatti, koska treenit alkoivat kulkea perjantaista eteenpäin.

Perjantaina kävin juoksemassa Coren Villen kanssa rennon, vajaan 11km lenkin, joka indikoi jo lupausta paremmasta. Laitoin adiokset pitkästä aikaa jalkaan ja huomasin ilokseni, että ne eivät enää häiritse leikkausarpea. Oli mahtavaa päästä juoksemaan taas hieman kevyemmällä ja matalammalla kengällä! Alkulämpöjen jälkeen meno tuntui tosi hyvältä ja huomasin, että askel oli paljon vetävämpi kuin mitä alkuviikosta. Koko takaketju tuntui olevan hyvin auki ja lenkin jälkeen oli sellainen fiilis, että olisin voinut jatkaa iisisti vielä vaikka 20km! Tietenkin mahtavalla säälläkin oli merkitystä, mutta enemmän kovalla työllä, jonka olin tehnyt paikkojen avaamiseksi.

joonas laurila

Askel rullasi perjantaina hyvin, mutta ei vielä riittävän nopeasti. Siksi päätin lauantaina vain juoksenelle sen verran, kun jaksan ja mahdollisimman paljon eri vauhdeilla. Juoksin alkuun pätkän PK-vauhdeilla, sitten radalla jokunen vedon, jonka jolkottelin keskuspuistossa uusien heimovetäjien Hannan ja Eevan kanssa. Palauttelun ja kehonhuollon jälkeen kroppa tuntui sen verran hyvältä, että päätin juoksevani sunnuntaina astetta reippaamman ja pidemmän näin lenkin. Ja kun sääennuste lupasi vielä täydellistä säätä, sadetta ja lähes tuuletonta keliä niin fiilikset olivat lauantai-iltana lievästi sanottuna katossa. Ja myös sen takia, että juhlimme kahden kirjaprojektin karonkassa!

joonas_laurila_movescount_summary_2

Sunnuntaina kello soi 0600 ja pikku aamupalan jälkeen vedin kamat kasaan, adiokset jalkaan ja suuntasin kohti keskustan rantoja. Päätin jo ennen lenkkiä, että katson alkuun, mikä fiilis jaloissa on ja teen sitten vasta päätökset vauhdin suhteen. Aika pian kävi selväksi, että tänään on hyvä päivä eli uskalsin nostaa vauhtia hieman reippaammaksi. Sytyn jotenkin aina, kun sataa ja niin kävi nytkin. Vauhti nousi ja tuntui, että edellisillan dinneri Soilissa antoi riittävästi energiaa puskea vielä hieman kovempaa ja pidemmälle. Kirmailin hymyssäsuin (kyllä!) lopulta 18km 4:11min/km keskarilla ja päälle pari kilsaa kevyempää niin, että juoksin lopulta 20km 4:13min/km keskivauhdilla ja 87/174:n kadenssilla!

joonas_laurila_movescount_summary_3

Matka on vielä pitkä siihen, että pystyisin juoksemaan Berliinissä alle neljän minuutin keskivauhdilla, mutta ainakin suunta on oikea. Illan palautteluiden jälkeen jalat tuntuivat hyviltä ja tänään kaikki alkuvuoden normaali kolotus loisti aamun fillaroinnissa poissaolollaan. Eteenpäin on menty ja kohta näen, miltä juoksu tuntuu eilisen jälkeen. Viikon saldoksi tuli vajaat 95km eli viime viikko oli kovin viikko sitten Bostonin marathonin. Tämä viikko on viimeinen viikko ensimmäisesti kolmesta ohjelmanmukaisesta viikosta ja nyt pitäisi mennä pitkästä aikaa satanen rikki. Viikko on samalla myös viimeinen ennen kuin otan taas pitkät lenkit mukaan ohjelmaan. Peruskestävyyskautta on jäljellä 4 viikkoa ja viime viikon jälkeen fiilis on varovaisen toiveikas siitä, että ehdin päästä kuntoon ennnen ensimmäistä laatukautta.

joonas laurila

Käytiin muuten tässä taannoin juoksemassa ja tekemässä pastaa eilen Madrikin maralla hienon ennätyksen tehneen Arposen luona ja siitä kuvattiin samalla pikku pätkä. Jos pastanteko, hassunnäköinen hidastettu hyppiminen sekä se, miten usein minä syön pastaa kiinnostaa niin kannattaa käydä katsomassa video.

Tästä on loistava jatkaa!

Hyvää juoksuviikkoa kaikille!!

 

 

JoonasViime viikko oli hankala viikko, mutta siitä selvittiin.

Pääsin aloittamaan Berliinin ohjelma aika loistavasta tilanteesta. Jalat alkoivat olla kunnossa ja vauhditkin näyttivät kehittyvän hyvää vauhtia kohti entistä tasoa. 90km viikko ennen treeniohjelman alku valoi uskoa siihen, että jalka alkaa kestämään volyymin. Henkisesti olin päässyt valmistautumaan harjoitusohjelman alkuun hyvin ja kaikki näytti olevan kunnossa. Toisin kuitenkin kävi.

Alkuviikko alkoi hyvin ja sain juostua ensimmäisen kahden päivän aikana vajaat 40km. Jaloissa ei ollut mitään vikaa, mutta tiistaina kroppa alkoi jotenkin tuntua omituiselta. Maha alkoi krampata ja se tuntui ajoittoin jopa kosketusaralta. Tämä indikoi jonkinasteista tulehdustilaa ja seuraavana aamuna kuume nousi. Loppuviikko menikin sitten toipuessa ja pääsin takaisin juoksun pariin kunnolla vasta sunnuntaina. Mulla on ollut aina sillon tällöin ongelmia mahan kanssa, mutta ei koskaan näin pahoja ja siksi ehdin jo hieman pelästyä jatkuvaa kramppaamista ja kipua. Onneksi se loppui ja nyt olen taas sataprosenttisesti treeniohjelman kimpussa.

Sunnuntain 18km  lenkki vei aika paljon voimia, vaikka treeni olikin luokkaa todella kevyt. Olisin voinut juosta ehkä hieman lyhyemmän treenin sairastelun päälle, mutta koska sää oli mitä parhain ja juoksu kulki niin en jaksanut alkaa turhaa himmailemaan. Sunnuntai-illan ja alkuviikon kehonhuoltosessiot ja avaavat harjoitukset tekivät jaloille hyvää ja eilen illalla juoksu alkoi tuntua jo tosi hyvältä. Ehkä fiilikseen liittyi se, että kävin ensimmäistä kertaa tänä vuonna kirmaamassa valmennettavien kanssa Eltsussa ja sama paikka on kohteena myös tänään, mutta tällä kertaa adidasheimon kanssa. Viime viikon saldoksi tuli lopulta noin 60km, joka on paljon vähemmän kuin mitä oli suunnitelmissa. Se on kuitenkin aika hyvä määrä sairastelun lomassa ja koska kroppa tuntuu taas hyvältä, en ole huolissani kehityksestä. Fiilikset ovat korkealla pää on mukana harjoittelussa.

Tämä päivä tulee olemaan todella juoksupainotteinen. Lähden kohta lyhyelle aamulenkille ja siitä matkaa jatkuu Haaga-Helian Business Run –juoksutapahtumaan, jossa kerätään rahaa hyväntekeväisyyteen. Sieltä matka jatkuu taas valmennuksiin, päivän toisiin omiin harjoituksiin ja lopuksi adidasheimon treeneihin. Voi olla, että illalla väsyttää, mutta eiköhän sitä piristy taas, kun saa ruokaa ja pääsee katsomaan mestareiden liigaa parhaassa seurassa.

Mahtavaa keskiviikkoa!

Joonas

JoonasHenkimaailman juttuja part 1

Olen viimeaikoina huomannut keskustelevani erilaisissa asiayhteyksissä entistä enemmän juoksemisen henkisestä puolesta. Kuinka valmistua avainharjoitukseen tai kilpailuun? Kuinka palata takaisin harjoitettelun pariin loukkaantumisen tai sairauden jälkeen? Kuinka motivoida itseään läpi rankan harjoituskauden tai kiireisen työputken? Nämä ovat vain muutamia kysymyksiä, jotka ovat nouseet esille, mutta on selvää, että juoksijat ovat alkaneet miettiä entistä enemmän henkisen puolen juttuja omassa osana omaa harjoitteluaan, olivatpa tavoitteet mitä tahansa. Pään on oltava kunnossa, jotta treeni ja normaali arkii kulkee, se on selvä.

Omassa harjoitteluni on viimeisten kuukausien aikana pyörinyt paljon kuntoutuksen ympärillä. Leikkauksesta toipuminen on edennyt hyvin, mutta se ei ole vielä lopussa. Nilkan jänteiden kollageenisäikeet eivät ole vielä asettuneet paikoilleen eli nilkka on edelleen ajoittain tiukka, joka aiheuttaa ongelmia. Samalla olen kärsinyt kuluvana keväänä poikkeuksellisen paljon flunssista. Nyt viimeisempänä tämän viikon jonkin sortin mahaflunssa, joka pilasi ensimmäisen ohjelmanmukaisen treeniviikon kohti Berliinin marathonia. Kuntoutus ja sairastelun aiheuttamat treenitauot ovat olleet rankkoja, mutta niiden käsittely on helpottunut kovasti erilaisten mentaaliharjoitteiden kautta.

Ensinnäkin, jos nyt otetaan tällä kertaa käsittelyyn tällainen pikku sairaus, kuten flunssa, niin teen usein seuraavaa. Pyrin aina ajattelemaan, että flunssa ottaa aina sen ajan, mitä se ottaa. Välillä se on vaikeampaa ja välillä taas helpompaa. Lähdin tällä viikolla perjantaina testaamaan juoksua ja valitettavasti aamun hyvä olo ei vielä kestänyt ihan koko päivää, vaan olo huononi jälleen päivällä, minkä seurauksena loppupäivä meni taas enemmän tai vähemmin nukkuessa. Perjantaina päätin myös, että en juokse lauantaita suunnitelman mukaisesti, vaan kokeilen vain muutaman kilometrin iisisti ja jos olo ei heikkeni treenin jälkeen niin palaan ohjelmaan taas sunnuntaina. No, heräsin sunnuntaina ja olo oli mitä parrain eli ei sitten muuta kuin iisille lenkille ja huomenna taas ohjelman pariin!

Näin homma meni siis pähkinänkuoressa, mutta tarkemmin analysointuna juttu on näin. Vaikka olo olisikin jo ok ja päällisin puolin kroppa tuntuu olevan kunnossa, voi tilanne kehon sisällä olla kuitenkin toinen. Kehon osat toimivat tiiminä ja yhteispeli ei ole välttämättä vielä kasassa muutamaan päivään eli nyt pitää pitää pää kasassa ja ottaa vielä alkuviikko treenivauhtien ja volyymin suhteen iisisti. Ja panostaa kehonhuoltoon. Samaan aikaan mieli huutaa, että”juuri kunto oli juuri mukavasti nousussa” ja ”voit antaa tänään mennä ihan vapaasti kovempaa” tai ”et tule tätä menoa pääsemään ikinä haluamaasi kuntoon”. Nämä on vain PAKKO sulkea pois mielestä ja lähteä takaisin kaduillä nöyrin mielin. Siksi kannattaa ajatella mielummin postiviien kautta, kuten itse tein tällä viikolla. Pyrin kääntämään tämän viikon niin, että kyseessä on vain yksi peruskestävyysviikko ja että itseasiassa viime viikko meni jo todella hyvin niin vauhtien, askelfrekvenssien kuin volyyminkin suhteen. Minulla on siis vielä aikaa, malttia vaan. Muita mantroja joita käytän ovat mm. seuraavat:

Minähän pääsen vielä kuntoon. Aika ei ole ongelma.

Juoksu tuntuu tooodella hyvältä ja juoksen nautinnon kautta.

Tulen palaamaan vielä takaisin huippukuntoon, mutta nyt pitää tehdä järkevästi töitä. Minulla on kaikki maailman aika.

Älä huoli vauhdeista – Nauti juoksusta

Usko itseesi ja valitsemaasi tiesi kohti seuraavaa kilpailua.

Keskity vain tähän lenkkiin ja ohjaa ajatuksesi seuraavaan lenkkiin vasta tämän jälkeen.

Nyt saat katsoa juuri niin paljon skeitti- ja fillarileffoja kuin haluat.

Pyrin nimenomaan rakentamaan tien seuraavaan kisaan niin, että koko matkaa on minulle koko ajan päivänselvä. Oma keinoni tähän on tunti pari omaa aikaa juoksuohjelmani parissa. Se rentouttaa mieltä kummasti, kun saa rauhassa käydä läpi tulevaa. Siitä tulee varma olo. Positiivisuus generoi positiivisuutta ja se tuntuu myös kehossa. Toinen asia ohjelman kanssa toimimisessa on se, että rakennan sen niin, että se ei ole liian armoton, jotta en ala kokemaan jättimäistä painetta pudonneista treeneistä.

Tämä posti toimikaan ensimmäisenä osana tulevista posteista, jotka käsittelevät mentaalista harjoittelua eri tilanteiden kautta. Kaikkien näiden tilanteiden pointtina on löytää ja kehittää omat kaavat, joiden avulla selviät näistä tilanteista. Aivot alkavat oppimaan tavat käsitellä näitä asioita ja tässä siisteintä on se, että se vapauttaa aikaa johonkin muuhun kuin alituiseen murehtimiseen.

JoonasEnergy Take Over Stockholm part 2

Olipa siisti reissu. Pari kovempaa treeniä ja pari iisimpää. Paljon hyvää ruokaa ja koko reissu parhaassa seurassa.

Kuten viime postauksessa mainitsin, emme tienneet ennen lauantain alkuiltaa, mitä tapahtumassa tulee tapahtumaan. EnergyTakeOver -nimestä pystyin päättelemään sen, että tullaan ottamaan kaupunki haltuun ilmeisesti jonkinlaisen suunnistuksen merkeissä. Näinhän se sitten lopulta menikin. Kartta lyötiin kouraan muutamaa tuntia ennen kisaa ja pikku tutustumisen jälkeen totesin, että kolmesta mahdollisesta lähtöpaikasta meille osui se, josta lenkin pituudeksi tuli paljon enemmän kuin muilla. Se ei kuitenkaan haitannut, mikäs sen parempaa kuin saada muutama lisäkilometri jo muutenkin hyvään viikkoon.

Tuntia ennen lähtöä huomasin, että olin todella jännittynyt. Ihmettelin mistä moinen johtuu, kunnes tajusin, että en ole ollut yksin viivalla vuoteen ja muutenkin tämä oli ensimmäinen viikonloppu, kun olen päässyt treenaamaan selkeästi kovempaa. Jännitys kuitenkin hävisi, kun lähdimme valumaan kohti lähtöpaikkaa ja pian olinkin jo ottamassa rutiininomaisesti lämpöä. Ilma oli mahtava ja kroppa tuntui tosi hyvältä, mikä johti siihen, että päärin kokeilla juosta kisan, vaikka leikkimielinen olikin, hieman reippaammin. Ja niinhän se sitten menikin.

Matkaa kertyi lopulta vajaat 9 kilometriä ja aikaa rykäisyyn meni rastipaikat mukaanlukien karvan alle 37minuuttia eli juoksuosuudet sujuivat tosi kovaa vauhtia tämänhetkiseen kuntoon nähden! Kisa piti sisällään yhden tappomäen, joka piti juosta sekä ylös että alas ja alustana oli tietenkin aina niin mahtava mukulakivi. Se osuus piti luonnollisesti ottaa vähän varovaisemmin, mutta muuten pääsin juoksemaan aika rennosti, aina välillä karttaa tihrustaen.

Sunnuntaina kävin vielä kisan jälkeen palauttelemassa muutaman kilometrin ja viikon saldoksi tuli viikonlopun reissun jälkeen vajaat 90km!! Sairaan hyvä viikko, vaikka itse sanonkin. Jalkojen hermotus alkaa todella toimia askeleen kanssa on tehtävä vielä paljon hommia, mutta selkeästi suunta on oikea. Kuten aiemmin jo mainitsinkin, askelfrekvenssi paranee koko ajan ja kun tekniikka paranee, on helpompi alkaa nostamaan myös PK-vauhteja.

Kaikki on siis todella hyvällä mallilla ja tällä viikolla pyrin taklaamaan ensimmäisen yli ysikymppisen viikon. Berliinin marathonohjelma on tulossa juttua myöhemmin viikosta, kun puran sitä hieman tarkemmin osiin. Ensimmäinen viikko on ainakin alkanut kivasti ja plakkarissa on jo melkein 40km.

JoonasEnergyTakeOver Stockholm part 1

Pääsimme Hannan kanssa viikonlopuksi Tukholmaan, kun saimme kutsun osallistua salamyhkäiseen adidaksen EnergyTakeOver–juoksutapahtumaan Tukholman kaduilla. Kisasta tai siitä, että onko kyseessä edes kilpailu vai ei, ei ole tihkunut mitään tietoa. Tiedämme vain, missä pitää olla ja milloin. Ehkä olemme viisaampia iltapäivällä, kun olemme käyneet pressissä kuuntelemassa mitä on luvassa. Oli kisa tai me aiomme nauttia tapahtumasta ja ottaa siitä kaiken irti. Siksi olen ottanut ”varman päälle” treenien suhteen ja juoksin jo eilen vähän reippaamman lenkin suosikkireitilläni Djurgårdenia kiertäen.

joonas_laurila_movescount

Jalat tuntuivat ihan tajuttoman hyviltä ja olisin voinut juosta vielä kovempaakin, mutta päätin kuintenkin hieman säästellä, jotta jaksaisin juosta täällä mahdollisimman paljon. Suunnitelmissa on juosta vielä eilisen kovemman ja tämän aaman avaavan treenin lisäksi illan tapahtuma. Sekä tietenkin huomenaamulla. Näin viikkokilometrit nousevat yli 80:een, mistä on kiva alkaa nostamaan ensi viikolla, kun aloitan PK-kauden kohti Berliiniä. On ihan supersiistiä huomata, miten jänteet alkavat olla nilkassa siinä kunnossa, että ne eivät mene ihan älyttömän jumiin heti ensimmäisestä reippaasta treenistä. Se antaa uskoa siihen, että PK-kauden aloitus sujuu hyvin. Olen kasvattanut kehonhuollon osuutta entisestään kohti parin vuoden takaista tasoa ja se tuntuu toimivan. Kehonhuolto ja avaavat harjoitukset ovat itselleni avain siihen, että leikattu jalka kestää kovemmat volyymit.

movescount_joonas_laurila

Eilinen treeni oli paras treeni lähes vuoteen. Aloitin treenin vähän iisimmin ja nostin sitten vauhtia sen verran, että sain askeleen rullaamaan. Keskikadenssini oli jo 178 askelta minuutissa eli homma alkaa toimimaan!! Selailin viikon muutkin lenkit huomasin, että kadenssini on noussut tällä viikolla, myös kevyemmissä lenkeissä. Ilmankos juoksu on taas alkanut tuntua siltä kuin aiemmin! Nyt sitten vain hilaamaan peruskestävyyttä ylöspäin! Eilinen treeni oli muutenkin tosi kiva, koska pääsin juoksemaan ensimmäiset 5km myötäiseen ja loput vajaat 7km kovaan vastatuuleen. Vaikka se tekikin juoksusta raskaampaa, oli kiva päästä treenaamaan rentoa juoksua ja juoksuasentoa vastikseen. Olin yhtä hymyä treenin jälkeen ja Riche’n palautusburgeri maistui aivan loistavalta.

Burger Riche