JoonasKesän ja syksyn tavoitteet

Sain eilen inspiksen alkaa pohtimaan hieman tarkemmin kesän ja syksyn tavoitteita. Tämä tuli ehkä hieman yllätyksenä, koska perinteisesti palautuminen on vienyt sen verran paljon aikaa, että näin pian maran jälkeen on ollut vielä liian aikaista alkaa pohtimaan tulevaisuutta. Nopeaan innostuksen nousuun on vaikuttanut se, että harjoittelussa tulee olemaan tällä kertaa selkeästi kaksi eri teemaa, nopeuskestävyys sekä nopeusvoima eli fokus harjoittelun luonne tulee olemaan jotain täysin uudenlaista.

Näiden kahden teeman perusteella hahmottuivat myös syksyn tavoitteet ja kisat. Asetin kesälle ja syksylle 2 päätavoitetta, joista toinen on ajallinen ja toinen taas lihaksistoon liittyvä. Ajallinen tavoite on tietenkin vihdoinkin sen 1:20:n alitus puolikkaalla Vantaalla, mutta mahdollisesti jo Espoossa tai pääkaupunkijuoksussa. Lihaskunnon kannalta tärkein tavoite on saada keskivartaloon lisää voimaa, jotta se pystyisin juoksemaan sekä nopeammin että taloudellisemmin niin lyhyillä kuin pidemmilläkin matkoilla. Siksi näen, että tavoitteet toimivat hyvin myös pohjana Bostonin harjoittelulle, joka alkaa myöhemmin syksyllä.

Ohjelman suunnittelu on vasta alkuvaiheessa, mutta rakenteeksi hahmottelin jotain seuraavanlaista.

Viikot 1-5

  1. Juhannusviikko –  3-5 kevyttä treeniä, joiden päälle lihasvoimaa, tekniikkaa ja kiihdytyksiä.
  2. Nizzassa – 3-5 kevyttä treeniä, joiden päälle lihasvoimaa, tekniikkaa ja kiihdytyksiä.
  3. Pariisi 3-5 kevyttä treeniä, joiden päälle lihasvoimaa, tekniikkaa ja kiihdytyksiä.
  4. Keskikova – 5-7 treeniä, joista yksi TV ja yksi kiihtyvä. Päälle lihasvoimaa, tekniikkaa ja kiihdytyksiä.
  5. Kova – viimeinen Danielsin II vaiheen viikoista. Mukailtu 5-15km ohjelmasta.

Viikot 6-11

  • Danielsin 5-15km ohjelmasta mukailtu kuuden viikon treenijakso (vaihe 3).

Viikot 12-17

  • Danielsin 5-15km ohjelmasta mukailtu kuuden viikon treenijakso. (vaihe 4)

Päädyin jatkamaan Danielsin ohjelmalla, kun se nyt näytti toimivan niin mukavasti kevään marathonharjoittelussa. Muutenkin Danielsin syklitys ja harjoitusten luonne sopii omaan tapaani harjoitella. Nyt kuitenkin tuntuu, että luvassa on ainakin jonkinasteinen hyppy tuntemattomaan, koska lyhyemmille matkoille tähtäävä ohjelma tulee pitämään sisällää huomattavasti enemmän intervalli- sekä muita toistopohjaisia harjoituksia. Saa nähdä, miten hallitsen tämäntyyppisen harjoittelun, mutta hyvä se on kokeilla joskus jotain tällaistakin, koska olen aina ollut lyhyemmillä matkoilla suhteellisen hidas, jos vertaa vauhteja esimerkiksi marathoniin. Ohjelma tulee pitämään sisällään 2-3 kovempaa harjoitusta tai kisaa viikossa eli kyllä sen kanssa varmasti hiki tulee.

Voimaharjoittelussa tulen taas luottamaan suurimmalta osin vanhoihin liikkeisiin, jotka olen todennyt toimiviksi. Toiveenena on kuitenkin, että löytäisin mukaan myös uusia liikkeitä varsinkin kehonhallinnan puolelta ja toivottavasti saan tähän apua Villeltä ja Tuukalta!

JoonasKesän harjoittelusta

Tukholmasta on kulunut nyt reilu viikko ja paikat alkavat olla taas suht koht iskussa. Päätin kuitenkin, että juoksuohjelmaan palaaminen tapahtuu vasta heinäkuun toisella viikolla, kun tulen reissusta, koska siellä ei kuitenkaan jaksa treenata ihan samalla tavalla kuin kotona. Siksi lähiviikkojen ohjelma tulee pitämään sisällään jonkin verran voima- ja tekniikkaharjoittelua, pyöräilyä sekä jonkin verran juoksua. Kokeilin eilen juosta muutaman hieman kovemman spurtin ja totesin, että ilmeisesti polvien jänteet eivät ole ihan vielä iskussa, koska varsinkin oikean polvi tuntui jotenkin omituisen löysältä. Eli ei siis vielä mitään kovempaa treeniä. Toinen syy tähän saattoi olla lihasvoimatreenit, jotka tein sekä lauantaina että sunnuntaina… Tuli otettua ehkä hieman liian reipas lähtö.

Kovempi harjoittelu on syytä rauhoittaa myös toisesta syystä. Kevään kova treenijakso oli myös henkisesti kuluttuva ja onnistunut Tukholma vie aika paljon henkistä kapasiteettia ja huomaan, että tällä hetkellä tankki on aika tyhjä. Juokseminen maistuu toki, mutta en jaksa pahemmin miettiä sitä, minkälaista treeniä sitä pitäisi tehdä.

Henkinen palautuminen maratonista on usein haastavampaa kuin fyysinen palautuminen. Mahdolliset huonot muistot edellisestä kisasta tai turhautuminen siitä, että tavoitetta ei saavutettu, voivat jäädä vaivaamaan ja häiritsemään keskittymistä. Vaikka olisitkin saavuttanut tavoitteesi, voi henkisen tasapainon saavuttaminen olla haastavaa. Selviäminen kovasta harjoituskaudesta ja sen huipentuminen hyvin menneisiin kilpailuihin on myös henkisesti kuluttavaa. Monet juoksijat eivät ymmärrä, mikä vaikutus näillä voi olla palautumisjaksoon, ennen seuraavana harjoituskauden alkamista. Motivaatio ja ilo juoksusta voi olla kadoksissa pitkänkin aikaa, kun keskittyminen on fyysisessä palautumisessa eikä henkisessä.

On kuitenkin muistettava, että suunnitelma seuraavasta harjoituskaudesta on oltava hyvissä ajoin valmiina, koska se helpottaa ajatuksien siirtämistä pois edellisistä kisoista. Monet ammattilaisvalmentajat sanovat, että on viisasta juosta vain kaksi kovaa maratonia vuodessa, koska ne ovat niin kuluttavia sekä henkisesti, että fyysisesti. Tämä on minusta hyödyllinen vinkki myös amatööreille. Mielen on oltava kirkas, jotta mahdolliset kivuliaat muistot eivät häiritse uuden harjoituskauden alkua.

Anna siis sekä mielellesi että kehollesi tarpeeksi aikaa palautua ennen uuden harjoituskauden aloittamista. Juokse, pyöräile tai ui muiden ihmisten kanssa, jotta sinun ei tarvitse toipua yksin kilpailun rasituksista. Keskusteleminen toisten juoksijoiden kanssa helpottaa rentoutumisessa ja nostaa mielen taas uudelle tasolle. Tätä ei kannata unohtaa myöskään harjoituskaudella.

AdidasHeimo10_2013_06_10_028

adidasHeimo10

AdidasHeimo26_2013_06_10_030

adidasHeimo21

AdidasHeimo_2013_06_10_056

Erling näyttää mallia

Siksi nautinkin eilen suunnattomasti ensimmäisestä adidaksen heimon tapaamisesta ja treeneistä. Näimme valmentajien kanssa ensimmäistä kertaa molempien ryhmien juoksijat, kävimme hieman läpi sitä mitä on luvassa ja katsoimme kamat kohdilleen, jonka jälkeen lähdimme lenkille. Luvassa oli vain todella kevyt ja lyhyt lenkki, jossa teimme aika pitkään erilaisia tekniikkaharjoitteita, joita heimolaisten olisi tarkoitus alkaa tekemään myös itsenäisesti. Kävimme juoksutekniikan lisäksi myös juoksuasentoa, jota olisi myös tarkoitus alkaa treenaamaan mahdollisimman paljon, koska edessä on pian kesätauko ennen loppukesän ja alkusyksyn treenejä. Vaikka ensimmäisistä treeneistä on aina hankalaa vetää hirveän syvällisiä johtopäätöksiä niin yksi asia on ainakin varma. Motivaatio heimolaisilla on enemmän kuin kohdillaan ja pelkästään se antaa todella hyvät lähtökohdat treenien onnistumiselle! Ja motivaatiota tarvitaankin, koska ensi viikolla onkin jo luvassa leppoisa mäkitreeni Hannan Heimo10:lle.

Erlingin lisäksi ASA:sta tulee olemaan mukana ainakin Tuukka, mutta mahdollisesti myös muita juoksijoita. Molemmat Heimot tulevat myös järjestämään heinäkuun lopusta eteenpäin muutaman treenin, minne kaikki ovat tervetulleita treenaamaan meidän kanssa.


AdidasHeimo_2013_06_10_017 AdidasHeimo_2013_06_10_034 AdidasHeimo_2013_06_10_050 AdidasHeimo_2013_06_10_068

 

JoonasTukholman yhteenveto

On kulunut kuusi päivää Tukholmasta. Palautuminen on erinomaisessa vauhdissa ja kisastakin alkaa olla jo riittävästi aikaa eli nyt aivot alkavat taas toimia normaalilla tavalla tarkemman analyysin muodostamiseksi. Koen tämän hyvin hyödylliseksi puuhaksi, vaikka se viekin aikaa hieman enemmän kuin vain fiiliksien kirjoittaminen. Välittömästi kisan jälkeen sitä on usein pään kanssa niin jumissa itse kisassa, ettei pysty ottamaan kunnolla etäisyyttä siihen ja analysoimaan mikä toimi ja mikä ei.

Valmistautuminen

Tukholmaan valmistautuminen erosi kaikista aiemmista marathoneista viimeisen kolmen viikon osalta siinä, että tein yhteensä kolme kovempaa tempoharjoitusta sekä yhden kovemman pitkän. Ensimmäinen tempotreeni oli 3km+12kmT+3km (2,5 viikkoa ennen kisaa), toinen 3+3x3kmT + 3km (11 päivää ennen kisaa) ja kolmas 3+3x3km+13-14km (6 päivää ennen kisaa). Viimeinen pitkä ja kova treeni oli taas 13 päivää ennen Tukholmaa tehty 3km + 21km 4:01min/km + 3km. Aiemmin olen tehnyt viimeisen pitkän (kevyt ja pitkä) kaksi viikkoa ennen kisaa ja tempojen sijasta olen keskittynyt lyhyempiin vetoihin (e. 10x400m). Päätin kuitenkin nyt kokeilla tätä Danielsin viimeistelymalli ja se näytti toimivan erinomaisesti. Tämä saattoi olla osasyynä siihen, että vauhti itse kisassa tuntui kokonaisuudessaan paljon helpommalta kuin mitä olisin uskonut.

Viimeisen viikon valmistautuminen taas seurasi hieman tutumpaa kaavaa, tyhjennystreenit tiistai-iltana (km n. 4:00min/km + 5×250-300m) ja keskiviikkoaamuna (12km kevyttä), minkä jälkeen aloitin tankkauksen. Tankkauksen hoidin laskusuuntaisesti eli keskiviikkona mässäilin oikein luvan kanssa ja laskin annoskokoja alaspäin torstaina ja perjantaina, jotta turvotus ehtisi laskea kisaan mennessä. Perjantaina tein veikan kanssa kevyen iltahölkän Tukholmassa ja Tuukka ravisteli jalat vielä ennen nukkumaanmenoa.

Kisapäivä

Kisapäivän aamuna nousin ylös 0700 ja kampesin itseni aamupalalle. Tuhti aamupala (6 leipää täytteineen + iso kippo jugraa pähkinöillä + 2 kuppia kahvia + 3 lasia mehua tai vettä) ja päälle kevyt ulkoilu osan ASA:n juoksutiimiläisten kanssa ennen ruokalepoa. Tankkasin lauantaina aika maltillisesti nestettä ennen itse kisaa, koska tiesin, että joudun kuuman ilman takia juomaan kisassa hieman enemmän kuin olin suunnitellut.

Lähdimme joukolla kohti stadionia heti yhdentoista jälkeen, jotta ehtisimme rauhassa heittämään kamat säilöön ja tekemään vielä pienen alkulämmön. Fiilikset kisaan hain kuuntelemalla musiikkia koko matkan kohti stadionia. Kun olimme saaneet kamat säilöön olikin jo aika suunnata Erlingin kanssa kohti lähtöaluetta tekemään lämmittelyt loppuun. Olimme puhuneet Erlingin kanssa eri taktiikkavaihtoehdoista ja suunnittelimme niitä vielä minuuttia ennen lähtöä, mutta kun lähtölaukaus pamahti, menivät suunnitelmat heti uusiksi.

Erlingin päälaji on suunnistus ja sen kyllä huomasi ensimmäisten kilometrien aikana. Itselläni oli täysi työ pysyä hänen takanaan, kun hän pujotteli kanssakilpailijoiden kanssa. Olin varautunut kisaan juomisen suhteen niin, että kannoin käsissäni kahta noin desin juomapulloa, joiden oli tarkoitus riittää noin kisan puoliväliin saakka. Latasin vielä SPIbeltiin muutaman geelin, mutta tarkoituksenani oli välttää niiden käyttöä ennen viimeistä 12:sta kilsaa, koska ne eivät ole aina tehneet kauhean hyvää mahalleni.

Ensimmäinen vitonen taittui aikaan 19.34 eli hieman kovempaa kuin olimme suunnitelleet ja tässä vaiheessa meno tuntuikin alun adrenaliiniryöpyn jäljiltä tosi hyvältä. Seuraava kymppi piti sisällään ensimmäistä kertaa Västerbron sillan ylityksen ja varsinkin sillan alamäki jännitti etukäteen melkoisesti, koska se voisi tehdä aika pahaa jälkeä reisille. Otimme mäessä kiinni edellä juosseen porukan, joka lähti sitten alamäkeen kiihdyttämään ja vauhti kiihtyikin nopeasti lähellä 3:30min/km vauhteja. Sanomattakin oli selvää, että alamäen ja sillan jälkeen jatkuneen kovan vauhdin olin aika kovilla. Mietin jo, että sanonko Erlingille, että hän lähtisi juoksemaan omaa juoksuaan, mutta jostain sain kuitenkin sen verran taas  voimia, että pystyin jatkamaan matkaa samoilla vauhdeilla ja pian olo reisissäkin alkoi helpottamaan. Tämä 5 kilometriä sujui aikaan 19.25 ja ensimmäinen kymppi kokonaisuudessaan aikaan 38.59.

Sama tahti jatkui kympistä aina puoliväliin saakka ja mietin usein tällä pätkällä, että kuinka kauan tätä vauhtia voi vielä jatkaa? Kilometrit 10-15 sujuivat aikaan 19.44 ja 15-20 19.34. Puolimatkan krouvissa kello näytti aikaa 1:22:52 ja tämä antoi uskoa siihen, että vaikka vauhdit putoaisivatkin, olisi toiselle puolikkaalle aikaa noin 1:37:00 eli Bostoniin oikeuttavan ajan pitäisi irrota hieman huonommallakin suorituksella. Djurgårdenin pätkä oli ehkä kisan kaikkein rankin ja välillä tuntui, että meistä paineltiin ohi vasemmalta ja oikealta. Otimme osittain tarkoituksellakin hieman maltillisemmin puisto-osuuden varsinkin mäkien osalta, jotta meillä riittäisi tarpeeksi energiaa vielä viimeiseen rutistukseen. Kilometrit 20-25 sujuivat aikaan 20:15 eli huomattavasti hitaammin kuin aiemmat pätkät. Kellossa oli kuitenkin vielä sen verran hyvää, että tämä ei alkanut vielä kuumottamaan sen kummemmin. Aloitin myös juomaan maltillisia kulauksia vettä noin 17:sta kilometrin jälkeen, kun kantamani vesipullot tyhjenivät. Nesteytys sujui kisassa todella kivasti enkä tarvinnut energiageelejä tai -juomaa, vaan selvisin kisan läpi vedellä. Tulen varmasti käyttämään vastaavanlaista taktiikkaa myös tulevaisuudessa.

Kilometrien 25-30 aikana tapahtui jotain, koska vasta silloin alkoi tuntua siltä, että juoksu alkaa todella kulkea, vaikka vauhti hieman hidastuikin. Pätkä taittui aikaan 20:19 ja kun 30:n kilometrin mittauspiste tuli vastaan näytti kello aikaa 1:58:51 eli hyvää 4:n minuutin keskivauhdin saavuttamiseksi oli vielä noin minuutin verran. Tässä vaiheessa mietin varsinkin keväällä tehtyjä pitkiä lenkkejä, joissa juoksin kisa- tai tempovauhtia niin lenkin alku ja loppupäässä ja se antoi lisää voimaa. Tämä johti siihen, että päätin vielä hieman kiristää edellisen vitosen vauhdeista hieman ja katsoa josko voisin saavuttaa unelmani. Tässä vaiheessa Erlingin vauhti putosi muutaman sekunnin ja erkanimme omille teillemme. Rehellisesti sanottuna, ilman Erlingiä en olisi uskaltautunut lähteä näin kovaan vauhtiin heti alusta lähtien ja olen suuri kiitos vielä kerran Erling piiskaamisesta on onnea Jukolaan!

Joonas_laurila_tukholma3

Kilometrit 30-35 sujuivat aikaan 20:10 eli sain nostettua vauhtia taas muutaman sekunnin, vaikka otinkin Västerbron aika maltilla varsinkin alamäen suhteen ja sitten olikin edessä enää viimeiset nousut ja kilometrit 35-42,2. Viimeisen viiden kilometrin aikana pystyin ensimmäistä kertaa elämässäni nauttimaan juoksusta näin myöhäisessä vaiheessa maratonia ja nautin siitä, jopa melkein liikaa, koska lopussa pälästyin jo hieman, että en ehkä ehtisikään maaliin ajoissa. Nousujohteiset ja leppoisassa sateessa juostut kilometrit 35-40 sujuivat jälleen aikaan 20:19 ja viimeiset 2,2 kilometriä 8:58. Maalissa kello näitti nettoaikaa 2:48:18, bruttoajan ollessa 2:48:27. Ennätys parani siis noin 9 minuuttia ja yksi suurimmista unelmistani toteutui ehkä jopa hieman yllättäen. Se on sitten pakko juosta Bostonissa alle 2:45:n!

Tässä vielä hieman metriikkaa Movescountista. Vauhdit ja matkat eivät täysin vastaa todellisia ja se menee osittain sen piikkiin, että jouduin kiertelemään ja kaartelemaan aika paljon, kun yritin juosta koko ajan mahdollisimman paljon oikealla päin kallistuvalla puolella tietä, jotta oikea IT-jänteeni ei ottaisi turpaan.

 suunto movescount

Näin lopuksi ennen palautumista voisin sanoa muutaman sanan kisavarustuksesta. Juoksin kisan siis adidaksen adizero adios boosteilla ja Footbalancen -pohjallisilla. Kombo toimi täydellisesti ja tuntuma alustaan säilyi hyvänä läpi kisan eli mitään puutumista tai muuta vastaavaa ei ilmennyt. Testasin myös kisassa BodyGlideä ja myös tästä tuotteesta ei ole moitteen sanaa, koska selvisin ilman hiertymiä.

Joonas_laurila_tukholma5

Palautuminen

Normaalisti marathonista palautuminen on ottanut aikaa helposti sen 3 viikkoa, mutta näin kuuden päivän jälkeen paikat alkavat olla jo kunnossa eli myös palautuminen on parantunut aiemmista vuosista. Juoksin ensimmäisen kevyen lenkin tiistaina adidaksen Heimo10:n vetäjän Hannan kanssa ja jo silloin paikat tuntuivat aika hyviltä. Toki jäykkyyttä oli vielä huomattavissa, mutta mitään kipuja en havainnut. Nopeaan palautumiseen vaikutti se, että Tuukka ravisteli lihakset aika pian kisan jälkeen ja teippasi hartiat, jotka olivat hieman kipeytyneet kisassa. Kesällä pitää treenata uutta käsitekniikkaa, koska nyt käyttämäni ehkä jopa liian rento liike ei toiminut.

Eilen juoksin toisen lenkin, mutta muuten viikko on kulunut pyörän selässä. Viikonloppuna on tarkoitus tehdä vielä muutama kevyt lenkki ja sen jälkeen arvioida tilanne. Todennäköisesti treenaan vielä seuraavat viikot reilusti kevyemmin, koska tässä ei nyt ole mikään kiire mihinkään ja parempi antaa paikkojen ja  palautua kunnolla ennen kuin aloitan uudestaan treenaamisen kohti syksyn koitoksia. Suurin fokus kesällä tulee olemaan nopeuden ja voiman kasvattamisessa eli tulen pitkästä aikaa viettämään aikaa myös salilla. Syy tähän löytyy siitä, että huomasin maralla kuvatuista videoista sen, että lantioni ei oikein vieläkään pidä kovemmissa vauhdeissa, vaikka se ei sinänsä aiheutakaan ongelmia. Tämä on kuitenkin syytä korjata, kun sen nyt tiedostaa.

Siinä se ”lyhykäisyydessään”. Kisan analysointi toimi hyvänä harjoituksena varsinkin taktiikkapuolen suhteen, mutta myös koko kevään harjoittelun analysoinnin kannalta. Kisa osoitti, että Danielsin ohjelman mukaan jumpattu ohjelma toimii hyvin itselleni ja sitä tulen myös jatkamaan tulevaisuudessa. Ajoittain ohjelma tuntui jopa hieman liian kovalta, mutta selvisin siitä kuitenkin aika hyvin. Nyt kuitenkiin lepäillään rauhassa.

JoonasMullistaako Instabeatin -mittari uintimaailman?

Aivan kuten juoksijat ja pyöräilijät seuraavat suorituksiaan erilaisen mittareiden avulla on nyt myös uimareilla mahdollisuus suorituksensa tarkempaan analysointiin. Ongelmanahan veden kanssa on ollut jo pitkään se, että esimerkiksi sykyvöiden käyttämä radiotaajuus ei oikein pelitä vedessä lukuunottomatta muutama aivan vanhimpia mittareita. Tähän on kuitenkin tullut muutos Instabeatin myötä.

uinti

Instabeat voidaan kiinnittää normaaleihin uimalaseihin, joka vähentää vastusta vedessä esimerkiksi sykyvöihin ja kelloihin verrattuna. Laite mittaa sykkeen, kalorinkulutuksen, kierrokset sekä käännökset. Laite vaikuttaa lisäksi todella helppokäyttöiseltä. Voit vain liittää sen laseihisi, minkä jälkeen laite käynnistyy automaattisesti. Data laitteesta siirtyy koneelle USB:n kautta.

Vaikka en olekaan kovin innokas uimari niin täytyy sanoa, että tämä laita vaikuttaa todella kiinnostavalta, koska kuluttajat ovat jo pitkään haikalleet suorituksen mittaavaa laitetta uintiin, joka voisi antaa vastaavanlaista tietoa kuin esimerkiksi juoksussa ja pyöräilyssä. Hintaa laitteella on Instabeatin sivujen mukaan 149 taalaa eli ei mikään ihan mahdoton. Laite ei ole vielä markkinoilla, mutta ennakkotilaukset ovat jo käynnissä.

Kuvat ja lähteet: Instabeat

JoonasTreeniä Tukholmassa – 14x3000m Cooper

Mikä viikonloppu!

Bruttoaika 2:48:27 (netto 2:48:18) tarkoittaa sitä, että keskivauhdiksi tuli pyöreät 4:oomin/km eli yhdestä suuresta unelmasta tuli totta. Ensimmäiset suuret tavoitteet, marathonin juokseminen ensimmäistä kertaa ja kolmen tunnin alitus olivat todella tunteikkaita hetkiä eikä niitä voi täysin verrata toisiinsa tai viime viikonlopun suoritukseen. Pilvisessä ja sateisessa säässä tehty suoritus erosi aiemmista siksi että juoksu tuli osittain yllätyksenä, koska en uskonut olevani vielä valmis niin koviin aikoihin. Aiemmilla maratoneilla olen ollut huomattavasti luottavaisempi, mutta nyt perhosia oli mahassa huomattavasti enemmän kuin aiemmin, vaikka reitti ja matka olivatkin tuttuja.

Jännitin myös paljon nesteytystä, mutta huoli osoittautui turhaksi. Selvitin ensimmäiset noin 17 kilometriä kahdella pienellä vesipullolla eli noin kahdella desillä, minkä jälkeen join vain todella pieniä kulauksia vettä ja se riitti helposti maaliin. Oli todella fiksu päätös jättää geelit ja energiajuomat sikseen ja luottaa siihen, että selviäisin pienellä vesimäärällä ja tätähän oli harjoiteltukin paljon.

Mietin kisan jälkeen, mikä oli suurin syy siihen, että onnistuin puristamaan kisan niin hyvin ja johtopäätös oli se, että olin saanut tehtyä paljon enemmän kovia pitkiä treenejä kuin aiempina vuosina. Vauhtikestävyys oli tällä kertaa ihan toista luokkaa kuin aiemmilla maroilla. Toinen ja ehkä se kaikkien tärkein tekijä oli se, että pääsin juoksemaan ensimmäiset 30 kilsaa ystäväni Erling Sommerfeldtin kanssa. Erling suoraan sanottuna piiskasi meidän vauhdin heti alusta sellaiseksi, että se antoi meille molemmille mahdollisuuden juosta hyvät ajat. Välillä meinasi jo usko olla koetuksella, että kuinka kauan tätä menoa voisi kestää. Eli kiitos vielä kerran Erling! Ilman sinua tämä en olisi juossut tätä aikaa!

Ensimmäinen puolikas taittui aikaan 1:23:01 ja 30 kilometriäkin vielä aikaan 1:59:00. Tämä antoi todellisen boostin lähteä kokeilemaan itselleni maagisen neljän minuutin maagisen kilometrivauhdin keskiarvon tavoittelemista, koska kolmenkympin jälkeen oli varaa jopa hyytyä ilman, että kolmen tunnin alitus vaarantuisi. Vauhdit putosivat lopussa, mutta onnistuin kuitenkin saavuttamaan rajapyykin, enkä maalissa meinannut aluksi edes uskoa sitä todeksi! Ja rehellisesti sanottuna se tuntuu vieläkin hieman surrealistiselta.joonas laurila

Vielä erikoisemmaksi juoksun teki se, että tällä hetkellä olo alkaa olla suhteellisen palautunut. Jalat ovat vielä tukossa, mutta paikkoihin ei satu eli ilmeisesti kunto oli sitten kovempi kuin mitä oletin. Lopussa meno tuntui vielä pelottavan hyvältä ja muutenkin tuntui, että tekniikka piti loppuun asti. Tämä nyt ei ehkä ihan ole totta, koska ainakin maratonfoton kuvien perusteella asento oli aina vähän mitä sattuu… Mene ja tiedä, mutta nyt on kuitenkin syytä levätä tämä viikko eli luvassa on vain kevyitä ja lyhyitä treenejä. Ensi viikolla voisi sitten taas alkaa harkitsemaan ajankohtaa, milloin aloittaisin taas uuden treeniohjelman ja mikä seuraava tavoite on.

ASA:n juoksutiimi huipentui myös Tukholmassa, kun jokainen tiimiläinen juoksi joko ensimmäisen maratoninsa tai oman ennätyksensä! Mahtavaa duunia joka-ainolta juoksijalta, aivan mahtava suoritus!

Nyt en jaksa kirjoitella enempää, katsotaan, jos sitä vaikka tekisi myöhemmin viikolla hieman tarkemman analyysin kisasta, kun saan hieman levättyä.

Hyvää viikonalkua!