LauraTavoitetta kerrakseen!

Olen nyt melkeinpä 1,5 vuotta luottanut päivittäiseen hyötyliikuntaan ja tehnyt treenejä, jos/kun on sattunut huvittaa ja sopiva väli löytyä. Kuten nyt esimerkiksi HCR, kyllähän se tuli melko kylmiltään juostua.

Jotenkin kummasti tässä on ajankäyttö mennyt ihan uusiksi. Päivät on täynnä ohjelmaa pikkumiehen kanssa ja säännöllisten treenien saaminen viikko-ohjelmaan tuntuu kertakaikkiaan aivan mahdottomalta. Minä kun olen aina pitänyt itseäni loistavana organisoijana, jolla pysyy useammatkin langat käsissä ja on aina sata rautaa yhtäaikaa tulessa. Nyt tuntuu, että yksin tuo pojanviikari on ottanut täyslenkin aikatauluista ja hallitsee niitä täysin. Miten tässä näin pääsi käymään!? 😀

Totta puhuen, kyllähän sitä aikaa löytyisi, mutta olen halunnut mennä vauvan ehdoilla. Liikunnan suhteen olen ollut tyytyväinen meidän päivittäisiin vaunulenkkeihin ja satunnaisiin omiin treeneihin. Kuitenkin aiemmin 4-5 kertaa viikossa treenanneelle muutos on iso. Kyse ei ole siitä, ettei olisi ollut mahdollisuutta, enemmänkin se on ollut kiinni omasta halusta ja kiinnostuksesta. Tiedän, kuinka hyvää treenit omalle pääkopalle tekevät, joten on aika ottaa askel säännöllisempään suuntaan!

Olen huomannut aiemminkin, että kun asetan jonkun tavoitteen tai laitan treenit kalenteriin, ne tulee tehtyä. Ja nyt en puhu mistään maratontavoitteesta. Ei, nyt lähdetään ihan perusasioista liikenteeseen. 😉

Asetin eilen itselleni kovin maltillisen tavoitteen: yksi juoksulenkki ja yksi lihaskuntotreeni viikossa. Tämä koskee treenejä, jotka teen yksin, en vauvan kanssa. Yhdessä liikkumiset on sitten plussana tuohon päälle.

Kuulostaa juuri sopivan realistiselta.

Tuumasta toimeen, aloitin toteutuksen heti eilen! Kesäkuun ekan kunniaksi painuin musat korvilla kellarisalille hikoilemaan. Treeni kesti alle tunnin, piti sisällään lämmittelyt pyörällä ja lihaskuntotreenin. Yläkertaan kapusi niin paljon energisempi tapaus!

Kivaa viikonloppua,

xx Laura

Juoksujalkaa myös Facebookissa & Instagramissa!

Kommentoi

Kommentit