LauraPari viikkoa puolimaratoniin, viitisen viikkoa maratoniin

Näillä mennään ja laskuri on siis käynnissä!

Juoksu on ollut jotenkin erityisen mukavaa tänä vuonna. Se on ollut täydellistä vastapainoa kaiken muun hälinän keskellä, eikä se ole tuntunut pakolta tai vaivalloiselta. Muutenkaan mitään ongelmia tai kipuja ei ole ollut. Kaikin puolin hyvä fiilis ja toivottavasti tämä olo pysyy. Totta kai, aina juoksusta puhuttaessa, päivillä on eroja ja välillä lenkillä tuntuu kuin ei olisi ikinä elämässään ottanut juoksuaskeltakaan. Mutta siinäpä onkin se suurin syy lajin koukuttavuuteen. 🙂

kuva 1

Olen myös oivaltanut yhden olennaisen asian treenatessa näihin ”kisoihin”. Vaikka itsellä pitää aina olla joku tavoite odottelemassa, juoksisin tietysti muutenkin. Se ei ehkä olisi niin säännöllistä ja saattaisin useammin mennä sisätiloihin treenaamaan, mutta juoksusta on muutamassa vuodessa muodostunut todella tärkeä harrastus. Mielestäni yksi parhaimmista hetkistä, mitä ihminen voi tehdä, on esimerkiksi sunnuntain pitkä ja rauhallinen lenkki kevätauringossa!!

Olennaista ei ole myöskään puolimaratonin tai maratonin tulos itse yksittäisessä tapahtumassa, vaan se kehitys ja olo, mikä on tullut omista treeneistä. Toki juoksutapahtumissa toiveena on aina, että omat ennätykset rikkoutuvat ja kaikki menee nappiin, mutta se on kuitenkin vain yksi yksittäinen lenkki. Tämä ajatus tuo myös tiettyä rentoutta, vaikka näitä tuloksia ihan harrastuksena itselleen tekeekin. Tällä hetkellä omassa juoksukunnossa on näkynyt selkeitä merkkejä parantumisessa. Sykkeet ovat tippuneet ja vauhti on kasvanut. Se jos mikä motivoi!

kuva 2

Ajatus lähti vähän sivupoluille, mutta pointtina siis se, että juoksu kulkee ja innolla jo odottelen lähestyviä sekä puolikasta että kokonaista maratonia. HCR täytyy yrittää pitää silti maltillisena ja ottaa pitkän lenkin kannalta, sillä maratoniin on siitä enää kolme viikkoa. Vaikka kuinka tekisi mieli alkaa testailla omaa kuntoa, nyt on maltettava.

Tänään juoksenneltiin leppoisaan tahtiin merenrantaa kierrellen 25 kilometriä. Välillä kulki hyvin, välillä tuntui todella raskaalta. Porukassa juostuna sujui kuitenkin huomattavasti vaivattomammin kuin yksin. Eipä ole juurikaan valittamista olossa tällä hetkellä. 🙂

kuva 3

Kommentoi

Kommentit