LauraOnko sittenkin liian aikaista…

Viime viikolla vietettiin todellista äitiviikkoa. Torstaina osallistuttiin Hillan järjestämille vaunutreffeille ja Töölönlahdella viipottivat ainakin kymmenet vaunut. 😀 Oli hauska vaihtaa kuulumisia täysin vieraiden äitien kanssa ja tietysti treffata Hilla.

Lauantaina osallistuin Monnan ja Emman järjestämään Hyvinvoiva äiti -päivään Lavli Living Roomiin. Päivän sisältö oli mielestäni sellainen, mihin jokaisen äitin pitäisi päästä osallistumaan muutama kuukausi synnytyksen jälkeen. Naurua ja vertaistukea riitti! Ihan paras tuttavuus oli huikea ja äärimmäisen rohkea kolmen lapsen äiti, Umppu, jonka blogi ja insta lähtivät itsellä saman tien seurantaan!

Tilaisuudessa käytiin läpi myös treenaamisen aloittamista synnytyksen jälkeen, osteopaatti Sara Lexmond tarkisti vatsalihasten erkauman. Erkauma on minulta katsottu 3kk synnytyksen jälkeen ja silloin suunta oli hyvä. Nyt 6kk synnytyksen jälkeen erkauma oli jo lähes ummessa, paitsi alavatsasta erkaumaa oli vielä hieman.

Tämä sai minut miettimään. Etenkin kun Saran mukaan palautuminen synnytyksestä vie vuoden. Ei enempää eikä vähempää. Liikuntaa saa ja toki on suotavaa harrastaa; vaunulenkit mitä parhaimpia, uinti, pyöräily sekä esimerkiksi sauvojen kanssa mäkitreeni kävellen hyviä esimerkkejä. Hiki tulee takuulla, mutta ei sitä kovaa tärähdystä maahan, kuten juoksusta. Siitä kun ei lantionpohja tykkää, vaikka olisi muuten kuinka rautaisessa kunnossa.

Eniten miettimään sai Saran sanat siitä, että vaikka erkauma olisikin palautunut ja liikunta tuntuu omasta mielestä hyvältä, niin haitat ja vahingot saattavat näkyä vasta viiden tai vaikkapa viidentoista vuoden päästä. Kuka silloin osaa yhdistää esimerkiksi virtsankarkailua synnytyksen jälkeen liian aikaisin aloitettuun juoksuharrastukseen? No, itse en ainakaan halua jäädä sitä odottelemaan!

Vaikka rauhassa olen ottanutkin, olenhan muutaman lenkin myös juossut. Tai siis hölkännyt. Nyt kuukauden sisään oli suunnitelmissa lisätä juoksua ohjelmaan, koska HCR on 13.5., mutta mutta… Tätä täytyy nyt hieman sulatella.

Sillä välin, aurinkoista sunnuntaita!

xx Laura

Juoksujalkaa myös Facebookissa & Instagramissa!

2 comments

Kommentoi

Kommentit

  1. Varsin perusteltu kysymys, jota itsekin olen miettinyt ehkä vasta liian myöhään. Kysyin jälkitarkastuksessa, milloin voi aloittaa taas juoksun ja vastaus oli, että ihan heti, jos vain siltä tuntuu, ja juosta voi siten kuin tuntuu hyvältä, ei tietenkään rehkiä. Sama vastaus tuli useammalta lääkäriltä, joten aloitin heti 5 viikon kohdalla treenailun hiljakseen. Jälkikäteen ajatellen olisi ollut ehkä järkevää odottaa hieman pidempään ja harjoittaa enemmän muita lajeja ensimmäisen vuoden aikana, tai ainakin puolen vuoden. Sarjassamme jälkiviisautta 🙂

    • Niinpä niin… Vähän hankala tilanne siinä mielessä, kun pää sanoo että voi tehdä jo lähes kaiken kuin ennenkin, mutta totuus ei ole välttämättä ihan niin. Täytyy jälleen kerran harjoittaa sitä malttia!! 😉