Pimenevät illat, välkyt varusteet.

Tämä syksy on sujunut liikenteen kannalta harvinaisen mustissa merkeissä. Jo ennen koulujen alkua ensimmäiset lapset olivat jääneet auton alle ja vilkkaaksi virinnyt työmatkaliikenne herätti liikenneraivon, josta pyöräilijä maksoi hengellään. Moni vanhempi lähetti lapset koulutielle pala kurkussa ja kaupunkipyöräilijä taittoi työmatkaansa kiihdytysääniä peläten. Nämä onnettomuudet sattuivat jo ennen pimeän laskeutumista pohjolaan. Vasta alkusoittoa mietti moni, mitäs sitten kun välinpitämättömyyteen lisätään huono näkyvyys.

Onneksi syysmuoti näyttää liikennetilastoja kirkkaammalta!

Vuoden valoisampana päivänä lähetin juhannustoivotukset SailCleanin Snyffelle veneeltä Porvoosta. Vastaukseksi sain linkin Provizin sivuille ja kehotuksen tutustua yrityksen tarjontaan. Nopea kurkkaus nettiin ja törmäsin ylistäviin arvosteluihin. 360 heijastavat tuotteet oli otettu vastaan kiitoksin ja vaikka en ollut nähnyt yhtään tuotetta kuin kuvissa, hintalappua vilkaisemalla oli helppo ymmärtää miksi. Mikäli tuotteet vastaisivat laadultaan normaalia tasoa olisi helppo tykästyä heijastavaan vaatteeseen, jonka hintalappu oli kolmasosa totutusta. Selailin tuotevalikoimaa minkä kännykästä pystyin ja kerroin tuotteiden kyllä kiinnostavan.

En ole koskaan tykännyt heijastinliiveistä tai huomioliiveistä lähinnä niiden huonon käyettävyyden, typerän ulkonäön ja järjettömien kokojen takia. En halua juostessani tai pyöräillessäni näyttää yhtään enempää puuha-peteltä, joten kattava valikoima vaihtoehtoisia huomiovaatteita – ja mikä parasta, REPPUJA, kiinnosti kyllä!

Hukattuani vedenpitävät sukkani MM-karkeloissa soittelin taas SailCleanin suuntaan ja kyselin miten niiden heijastavien tuotteiden kävi. ”No mallit ovat täällä, tuutko heti katsomaan?” Ja minähän menin.

Uusien sukkien lisäksi siltä reissulta testiin kotiutuivat lasten ja aikuisten reppu, tuuliliivi, kevyt pakkautuva tuulitakki, juoksushortsit ja lasten 360 heijastava kuoritakki.

proviz-reflective-jacket-360

Proviz 360 -tuotteiden heijastavan materiaalin juju on siinä, että päivänvalossa kangas on harmaan ulkoilukankaan oloinen, hämärässä ja valon osuessa siihen materiaali heijastaa valoa todella kirkkaasti. Valmistajan tuotevideo ensimmäiseksi hittituotteeksi nousseesta REFLECT360 Cycling Jacket -pyöräilytakista, valottaa tuotteen ominaisuudet nopealla vilkaisulla. Tahtotilana näyttäisi olevan heijastavan ominaisuuden lisäksi, teknisesti toimivien ja hyvin suunniteltujen vaatteiden valmistaminen.

Proviz -perusmallisto on mitoitukseltaan ja ominaisuuksiltaan suunniteltu arkiliikkujalle, työmatkapyöräilijälle ja ulkoilijalle. Syksyn uutuuksiin lukeutuva Proviz Switch -mallisto koostuu käännettävistä vaatteista, jossa takin tai liivin kääntöpuoli on 360 heijastavaa materiaalia ja toinen puoli valinnan mukaan huomiovärissä tai esim. mustaa. PixElite -mallisto koostuu perusmallistoa vielä teknisesti edistyksellisimmistä vaatteista, joissa heijastava lanka on neulottu osaksi kangasta.

proviz-lasten-reppu

Vaatteiden lisäksi minua kiinnostivat erityisesti reput. Aikuisten reppuun ihastuin heti sitä sovittaessani ja ajattelin, sen olevan uskomattoman helppo ja halpa henkivakuutus työmatkapyöräilijöille. Hyvin selkään istuva kevyt reppu sopisi myös niille, ketkä eivät halua pukeutua heijastaviin vaatteisiin tai käyttää sitä liiviä. Reppu on melkein kaikilla ja sateen sattuessa se pitää suojata jollain kuorella. Provizin reppua ei tarvitse suojata sillä se on vedenpitävä.

Myös lasten reppu on kiinnostava tuote, jonka uskoisin takaavan turvallisemman koulutien melko vähäisellä kitinällä. Reppu myös pysyy koululaisen matkassa varmemmin kuin heijastinliivi tai heijastin, joka helposti hukkuu matkalla tai lipsahtaa taskun sisään.

proviz3

Tässä ollaan liikenteessä meille hyvin tyypillisessä arkiaamun ja illan setupissa. Kuljemme koululle pyörillä tai bussilla niin, että minä jatkan matkaani koululta töihin juosten. Viilenevän syysilman vakiovaruste on tuuliliivi ja ohut merinovillapaita. Jos kuljemme koululle bussilla heitän yleensä vielä yhden ylimääräisen takin niskaan menomatkalle ja jätän sen lapsen naulakkoon päivän ajaksi.

Jatkamme siis tuotteiden testaamista arjessamme ja kelien vielä viiletessä toivon saavani käyttööni myös takin ja vaikka tuon jo kuuluisan 360 reflectice jacketin seuraajan, vielä teknisiltä ominaisuuksiltaan edistyksellisemmän REFLECT360+ Cycling takin tai PixElite Softshell -takin.

proviz2

Palatessamme liikennepuistosta, jossa kuvasimme näitä kuvia autoilija ajoi päin punaisia kolmen lapseni ylittäessä suojatietä. Ehdin huutamalla saada nuorimman alta pois, kaksi vanhempaa osasivat jo varoa. ”Joo ei me luoteta siihen, että autoilijat noudattaa sääntöjä.”

Minä haluaisin kyllä luottaa ajokortin omaavaan aikuiseen enemmän kuin 1. ja 2. luokkaa käyvään lapseen.

Tarkkuutta pyydän!

Arki rullaa ja syksy maistuu poluilla ja kaduilla

Arki läpsäisi kasvoille viimeistään vilkaistessani kolmikon lukujärjestystä.

Joka aamu alkaa 8.30 ja sitä ennen oli saatava porukka ruokittuna ja fiksusti pukeutuneina kouluun. Pienet koululaiset ovat illalla melko sippiä porukkaa, joten ainakin aluksi täytyy huomioida myös lasten levon tarve ja pyhittää ne illat kun ollaan yhdessä muulle kuin pakkoharrastamiselle.

Oli siis taas aika pohtia miten arki ja liikunta saadaan rullaamaan. Työrintamalla tehtyjen muutosten myötä työmatkajuoksu nousi kiinnostavaksi vaihtoehdoksi pyöräilyn rinnalle. Niinpä päätin, että on aika tutustua (jo kokeillun auto parkkiin koulun lähituntumaan metodin lisäksi) bussiin, joka kuljettaa meidät koululle, josta minä jatkan matkaani jalan.
Työmatkaa kertyy vain viisi kilometriä, joten se on yhtä nopeasti juostu kuin autoiltu ruuhkassa. Jo ensimmäisenä aamuna suuntasimme siis bussipysäkille.

Tästä aamusta lähtien AINA työpäivän niin salliessa (eli jos ei ole pakko roudata jotain autolla) olen siis juossut töihin. Lyhyt matka, mutta säännöllisesti suoritettuna, muutaman pidemmän pätkän tukemana riittää hyvin täyttämään lapsellisten viikkojen liikuntamäärän.

Olen päässyt siis ohuesti säännöllisten viikkokilsojen pariin ja lenkkareita ulkoiluttaessa on tullut ajateltua liikuntaa, tapahtumia ja tavoitteita. Peruslenkin ohella olen pidentänyt vähän matkoja ja ajatusten voimalla lähdin testaamaan miten ja millä vauhdilla kulkee pk-sykkeellä puolikas. Täytyy sanoa, että kellon näyttäessä 21 km ja kahta tuntia kymmentä minuuttia tasaisesti nakutettuna pk:na sykkeen puolesta olin hieman yllättynyt. Lähinnä positiivisesti, sillä uskoin ajan painuvan paljon hitaammaksi. Pienesti fiilistä latisti kuitenkin se, että vaikka kunnon ylläpidossa on onnistuttu melko mukavasti, eivät jalat ole missään määrin iskukunnossa.

Viikonloppuna juostu Nuuksio Classic (ja monet hienot onnistumiset siellä) herätteli innostusta polkujuoksun pariin ja tänä aamuna keskuspuistossa ajatukset Vaaroille palaamisesta kiipesivät taas mieleen. Kevyellä aamulenkillä on helppo ainakin innostua. Haaveissa siintää (edelleen) 86 km taittaminen tuossa upeassa tapahtumassa. Haluaisin kuitenkin taittaa matkan ystävän seurassa ja tällä hetkellä lähipiiristä ei taida sellaista löytyä ”vink, vink”!

Tapahtumana Vaarojen Maraton on sellainen, että polkujuoksubuumi tai ei, se tulisi kaikkien juoksuun hurahtaneiden kokea. Vaikka kannustusjoukoissa. Aamulla metsään katoavat ultramatkalaiset, epäusko ja tyhjä katse puolimatkan huollossa, pisteet kartalla ja koko tapahtumapaikan tyhjentyminen ulos vastaanottamaan viimeisenä matkalaisia yön sylistä…

Ajatukset palaavat reirti2000 varteen, jota olen läpsyttänyt menemään jo hyvän tovin. Nyt on vielä helppo kääntyä kotiin. Aamiainen odottaa. Ja sunnuntailukemisena Hanna Stoltin I H A N A Aamupala -kirja. 

IMG_9896.JPG

Venyttelyjen kautta itse kullekin tsemppiä ja voimia taklata arkea! Kuulemisiin.

Noora