Juoksua, kipua ja kiusauksia.

Tästä viikosta tulee rikkonainen Tukholman työmatkan takia, joten yritän korvata treeniä kävelemällä mahdollisimman paljon. Miksi ihminen näinkin pienessä kaupungissa kuin Helsinki haluaa välttämättä kulkea ratikalla? Tai ajaa autoa? Hulluja nuo hesalaiset.

Päätin ryhtyä kävelemään aina kun voin. Töölöstä Sörnäisiin ja takaisin. Kalasatamasta Kamppiin, Kampista Töölöön. Joka kerta veri lähtee kiertämään ja kroppa tekee työtä.

Kävely on myös helppoa, koska se ei yleensä tee kipeää. Juokseminen sen sijaan voi sattua. Sunnuntaina nimittäin juostiin. ASA:n Joonas pisti mun juoksutekniikkaa kuntoon juoksumatolla. Joonas rakensi kameraa ja läppäriä hyödyntäen systeemin, jolla näin omaa juoksuani. Juoksen selkeästi liikaa kantapäällä. Eihän väärin juoksemisessa mitään pahaa ole paitsi, että urheilu-urat lyhenevät huomattavasti. Voin päätellä, että Teemu Selänteen uran kesto liittyy paljolti siihen, että hänen treenitekniikkaansa on panostettu erityisen paljon.

Dome Karuski ja juoksutekniikan kuvaaminen

Mun juoksun ongelma kantapäätallonnan lisäksi on, että nilkkani kiertää liikaa sisäkiertoon. Luonnollisesti, koska juoksen koko ajan väärin, on koko keho virhetilassa ja syntyy erilaisia kipuja ja särkyjä. Juokseminen tai lenkille lähteminen ei ole ollut hauskaa. Se tuntuu raskaalta.

Joonaksen perusopit olivat, että päkiällä alas ja lantio eteenpäin ponnistuksessa pakaran voimin. Koska olen juossut varmaan koko elämäni hieman väärin, alkoi uuden tekniikan takia nilkassa ja polvessa tuntua kipua. Joonaksen mukaan osasyy tähän voi olla myös juoksukengissäni, jotka alkavat olla jo todella kuluneet, minkä takia kenkien materiaalit eivät tue jalkaani oikein.

Helsingin urheiluhieronnan Tuukka Häkkinen oli tullut myös paikalle seuraamaan juoksua. Hän näytti juoksutreenien päätteeksi pari venytystä, jotka auttaisivat treeniprosessia. Venytyksiä, jotka osuvat nimenomaan niihin syviin lihaksiin.

Pohjeaktivaatio_dome_karukoski

BurnDome_venyttely

Seuraavana päivänä nilkka oli todella kipeä. Olen aina noudattanut ohjetta, että jos on paikka kipeä niin lepoa vain. Kuinka väärässä sitä voikaan olla! Menin Tuukan hoitoon ja pienellä käsittelyllä hän sai nilkan kivun katoamaan. Pystyin treenaamaan heti. Mietin, että montako kuukautta elämäni aikana olen kesken parhaimman treenikauden tuhlannut aikaa ylimääräiseen lepoon.

Kivun syy oli, että mun ylemmän nilkkanivelen nivelkapseli oireili uuden juoksuasennon takia, siis näin maallikkotermein sanottuna. Tuukan mukaan kivun sai pois nilkkaniveltä mobilisoimalla.

Mieleen palautui jälleen se, että kovan kuntokuurin aikana lihashuolto on kaiken perusta. Neste, oikea tekniikka, venyttelyt ja hieronta. Ilman noita leikki loppuu lyhyeen.

Paino ei vielä näy tippuneen merkittävästi. Ongelmana lienee sekä perjantaina että sunnuntaina nautitut isot dinnerit hyvien ruokajuomien kera. Musta on pikkuhiljaa kasvanut hedonisti ja luulen tämän kuntokuurin suurimman haasteen olevan kuri. Miten pysyä tavoitteissa ja miten kontrolloida omaa ruokailua?

Huomaan, että se on helpompaa kun viettää paljon aikaa Thomaksen, Joonaksen, Tuukan ja Lauran kanssa. Silloin puhutaan jatkuvasti urheilusta, tankkauksesta jne. Ajatus on koko ajan läsnä. Tavoite pysyy selkeänä ja herkkupaloista kieltäytyminen on helpompaa.


Hedonismi

Kommentoi

Kommentit