Uusi alku – Mitä kuuluu kauteen ja projektiin?

On  heinäkuu  ja  projektiani  on  takana  kuusi  kuukautta.  On  aika  hengähtää  hetken ja  katsoa   taaksepäin,  miten  asiat  ovat  onnistuneet.  Miten  eri  osa-alueiden  harjoittelu  ja  kehitys  on   näkynyt  päänäyttämöllä,  kentällä.  Käyn  sitä  läpi  sekä  mitattavien  tulosten  että  fiiliksen  kautta.   Samalla  avaan  pohjaksi  hieman  enemmän  millaisessa  joukkueessa  ja  sarjassa  paluutani   toteutan.

Istun  kirjoittamassa  tätä  Espanjassa,  Madridin  keskustassa  pienellä  sivukadulla,   tunnelmallisessa  kahvilassa.  Espanjan  kaunis  kieli  soi ympärilläni  ja  minulla  ei  ole  kiire   mihinkään.  Sarja  on  tauolla  ja  käynnissä  on  lyhyt  loma.  Tulin  Madridin  lämpöön  levähtämään   ja lataamaan  akkuja,  fyysisiä  ja  henkisiä.  Lepo  ja  loma  ovat  välttämättömiä  urheilijan  hetkiä.   Niitä  on  osattava  ottaa,  kun  on  sen aika. Urheilijalla  loman  aikana  korostuu  se,  ettei  mieti   harjoittelua  siltä  kantilta,  että  nyt  pitäisi  tehdä  tätä  ja  tuota,  jotta  kehityn  ja  pysyn tikissä.  Ei,   päinvastoin.  Kaikki  kehitys  tapahtuu  levossa  ja  hetken  tauko  harjoitteluun  silloin  tällöin  tekee   vain  hyvää.  Voi  ajatella  mitä tulevaisuudessa  tekee  paremmin  ja  mitä  haluaa  oppia. Voi   kerrata  mitä  on  tullut  tehtyä,  mutta  ei  saa  kokea  huonoa  omaatuntoa  siitä, ettei  juuri  nyt  harjoittele.

Joukkue,  jossa  toteutan  projektiani, uutta  alkua  jalkapalloilijana,  on  Sovo,  Someron  voima.   Pelaamme  tänä  vuonna  miesten  kakkosdivisioonaa.  Kakkosdivisioona  on  jaettu   ilmansuuntien  mukaan  neljään  lohkoon  ja  pelaamme  Eteläisessä.  Eteläinen  lohko  on  näistä   kovatasoisin  ja  sen  parhaat  joukkueet  ovat  hyvin  organisoituja  ja  taitavia,  jopa  sana   ammattimaisuus  voidaan  liittää  moneen  joukkueista. Harjoittelu  on  lähes  päivittäistä  ja   sitoutuminen  ja  omistautuminen  on  vahvaa.

Meidän  joukkueen  tarina  on  hieman  eri.   Sitoutuminen  ja  omistautuminen  on  toki  vahvaa  meilläkin,  mutta   joukkueharjoituksia  on  selvästi vähemmän  kuin  muilla  sarjan  joukkueilla.  Olemme   nousijajoukkue  kolmosdivarista  ja  joukkueen  filosofia  on  enemmän  lajista  nauttimisen kuin   äärimmäisen  organisoitumisen  puolella.  Se  sopii  minulle  hyvin  tässä  tilanteessa. Pääsen   muovaamaan  harjoitusohjelmani  oman näköiseksi,  mutta  kuitenkin  pelaamaan  hyvää  ja   tasokasta  sarjaa.

Joukkueeseen on  kerääntynyt  pelaajia,  joilla  on  ollut  lupaava  ura,   mutta  elämä  on    vienyt  tilanteeseen,  jossa  jalkapallolle  sopiva  rooli  ei  ole päätoiminen   ammatti  tai  jokaisen  illan  vievä  täyspanostuksen  vaativa harrastus. Syystä  tai  toisesta.  Meidän   joukkueessa  pelaa opettajia, yrittäjiä,  palomiehiä,  opiskelijoita  jne.,  joilla  on  edelleen  palo   jalkapalloon  ja  halu  pelata  sitä  muun  elämän  ohella,  niin  korkealla tasolla kuin  mahdollista.   Moni  näistä  pelaajista  oli  ystäviäni  jo  entuudestaan  ja  kaikki  viimeistään  nyt.  Joukkueessa  on   erittäin  hyvä  henki. Ei  olisi  ollut  parempaa  paikkaa  tehdä  paluuta  jalkapallon  pariin.  Monta   vuotta  jalkapallomaailmasta  sivussa  olleena  myös  kakkosdivarin pelillinen  taso  yllätti   positiivisesti.

Kausi  on  nyt  kesätauolla  puolivälissä.  Katson  kauden  kulkua  kahdella  tavalla:  joukkueen   näkökulmasta  ja  oman  projektini  näkökulmasta. Joukkueen  realiteetti  nousijajoukkueena  on   sarjapaikan  säilyttäminen.  Tällä  hetkellä  olemme  kolmen  pisteen  eli  yhden  voiton  perässä   siitä. Olemme  onnistuneet  voittamaan  sarjan  parhaimmistoon  kuuluvia  joukkueita,  mutta olemme  kokeneet  enemmän  tappioita  kuin  voittoja. Meillä  on  kasassa  kaksitoista  pistettä   kolmestatoista  ottelusta,  joten  keskiarvo  painuu  alle  pisteeseen  ottelua  kohden.  Monet   tasaiset  pelit ovat  päättyneet  tappioon,  ja  joukossa  on  myös  selkeitä  tappioita.  Joukkueellemme jokainen  voitto  on  ison  työn  takana  ja  vaatii  onnistumista jokaisella  osa-alueella.

Hyvänä  päivänä  pystymme  voittamaan  lähes  kenet  vain  sarjassa, mutta huonona   päivänä  häviämään  mille  tahansa  joukkueelle.  Sarja  on kokonaisuudessaan  hyvin  tasainen.   Muiden  joukkueiden  suurempi  joukkueharjoitusten  määrä  näkyy  väkisinkin  tasaisuudessa  ja   organisoidun  yhteispelin  toimivuudessa.  Meidän  joukkueen  vahvuus  on  joukkuehenki  ja   asenne.  Sen  lisäksi  pelaajiltamme löytyy  paljon yksilötaitoa,  kunhan  se  onnistutaan   kaivamaan  esiin.

Oman  projektini  näkökulmasta  nyt  on  takana  kuusi  kuukautta  määrätietoista  ja   omistautunutta  harjoittelua  ja  puolen  kauden  verran sarjapelejä.  Edellisissä  teksteissäni  olen   jo  hieman  avannut  sitä,  mitä  kaikkea  harjoitteluni  pitää  sisällään  ja  tulevaisuudessa  avaan  tätä lisää.  Tiivistettynä  harjoitteluni  on  koostunut  oman  joukkueen  joukkueharjoitusten  lisäksi   itsenäisestä  lajiharjoittelusta  omalla  ajalla  sekä monipuolisesta  fysiikka-  ja  juoksuharjoittelusta Helsinki  Core  Trainersin  valmentajien  kanssa. Unohtamatta  jatkuvaa   kehonhuoltoa.

Olen  pelannut  jokaisessa  13 ottelussa  koko  pelin  tai  lähes  koko  pelin.  Maaleja  on   syntynyt  neljä  kappaletta.  Jokaisessa  pelissä  jaetaan  1,  2  ja  3  tähteä  ottelun  kolmelle  parhaalle   pelaajalle.  Näitä  tähtiä  minulla  on  kasassa  tässä  vaiheessa  kahdeksan.  Kolme  kertaa  olen   saanut kaksi  tähteä  ja  kaksi  kertaa  yhden  tähden.  Ulkopuolisen  raadin  silmiin  olen  siis   onnistunut  usein  ja  ollut  kentän  parhaimmistoa.  On  vaikea hakea  vertailukohtaa   onnistumisen  tasolle,  koska  kaikki  on  ikään  kuin  uutta.  Mutta  edellä  mainittuihin  tilastoihin   olen  ihan  tyytyväinen, joskin  maalisarakkeessa  saisi  olla  enemmän  maaleja –  kuten  aina.  Paljon   tärkeämpää  minulle  kuitenkin  on  se,  mikä  on  ollut  kehityskaari tämän  puolen  vuoden  aikana   ja  miltä  pelaaminen  tuntuu.

Tunnen,  että  olen  panostanut  aika  lailla  oikeisiin  asioihin  harjoittelussani.  Osa-alueet,  joita   Core  Trainersin  valmentajien  kanssa  lähdettiin  parantamaan,  ovat  kehittyneet.  Samalla  ne   ovat  tuoneet  oikeanlaista  vaikutusta  pelaamiseeni.  Lantionseudun  liikkuvuuden   parantuminen  helpottaa  suorituksia  kentällä  ja  antaa  enemmän  mahdollisia  liikeratoja.   Teknisistä  suorituksista  potkut,  syötöt  ja  pallon  haltuunotot  korkealta  luonnistuvat  koko  ajan   paremmin  ja  vaivattomammin.  Liikkuvuuden  säännöllinen  harjoitteleminen  ehkäisee  myös   äärimmäisiä  jumitustiloja  nivusissa,  pakaroissa  ja  lonkissa  kovan  pelirasituksen  jälkeen.  Jo   pelkästään  se  saa  palautumisen  tuntumaan  huomattavasti  nopeammalta  kuin  ennen.   Jokailtainen  dynaaminen  venyttely  on  auttanut  myös  palautumisajan  lyhentymisessä  ja   saanut  kropan  pysymään  valmiina  aina  uuteen  harjoitukseen.

Werner_jalkapallo_2

Keskivartalon  lihasten   harjoittelu  on  kaiken  ytimessä,  ja  Ville  Rapelin  kanssa  käyty  perehdytys  keskivartalon dynamiikkaan  on  auttanut minua  oivaltamaan  lisää  sen  merkityksestä  kaikkeen.   Harjoitusohjelmaani  kuuluu  olennaisena  osana  keskivartalon  vahvistaminen  ja hallitseminen,   sillä  sieltä  kaikki  tekeminen  lähtee.  Keskivartalon  vahvistuminen  on  parantanut  muun  muassa   tasapainoani  ja  sitä  kautta pysyn  peliasennossa  ja  pystyssä  paremmin.  Pystyn  myös  mennä   kovempaa  tilanteeseen  kuin  tilanteeseen  kentällä.  Myös  nopeusharjoittelu yksinkertaisen   juoksutekniikkaharjoittelun  kautta  on  ollut  todella  tehokasta.  Tunnen,  että  askeleeni  on   voimistunut  ja  juoksuni  nopeutunut sen  myötä.  Nopeus  on  aina  ollut  vahvuuteni  ja  nyt  tavoite   on  tulla  niin  nopeaksi  kuin  pystyn.  Nopeus  on  valttia  jalkapallokentällä. Juoksin heinäkuun   ensimmäisenä  viikonloppuna  Eerikkilän  urheiluopistolla  30  metrin  testin  kylmiltään   testatessani  leirillä  olleita  juniorifutaajia, joita  valmennan.  Aikani  oli  3,92 sekunttia,  joka  on  ihan   kelpo  aika.  Vielä  on  kuitenkin  tekemistä  omaan  ennätykseeni  nuoruudestani,  joka on  3,7 8sekunttia.     Matti  Vainisen  johdolla  tapahtuvasta  nopeusharjoittelusta  tarkemmin  seuraavassa  tekstissäni.

Kokonaisuudessaan  projekti  on  edennyt  hyvin.  Olen  välttynyt  loukkaantumisilta  ja   kehityskäyrä  on  ollut  ylöspäin,  enkä  ole  polttanut  itseäni loppuun  innostuksissani,  vaikka   juuri  ennen  lomaa  olin  kyllä  aika  finaalissa  fyysisesti.  Loma  tuli  tarpeeseen.  Pallo  tottelee   jalkojani  koko ajan  paremmin  ja  liikkuminen  tuntuu  luonnollisemmalta  ja  tehokkaammalta.   Toki  on  parempia  ja  huonompia  päiviä,  se  kuuluu  kaikkeen. Joka  päivä  ei  vaan  onnistu  yhtä   hyvin  ja  mahdollisia  syitä  on  miljoona.  Itsensä  tunteminen  ja  sitä  kautta  motivoiminen  nousee   avainasiaksi.  Kertaakaan  en  ole  katunut,  että  lähdin  tähän  projektiin.  Olen  nauttinut  tästä   todella  paljon.  Se  on  minulle  tärkeintä.

Nyt  oli  aika  lomalle,  kohta  taas  takaisin  nauttimaan  harjoittelusta  ja  pelaamisesta  ja   kehittymään!

Werner

Kommentoi

Kommentit