Miksi kaupan pullassa on parhaimmillaan yli 15 eri ainesosaa, jos kotona leivon pullan kahdeksalla?

Kävin mielenkiintoisessa Valio Oy:n järjestämässä lisäaine-seminaarissa karkauspäivänä, jonka Valio järjesti terveyden ja ravitsemuksen ammattilaisille. Lisäainekeskustelu on vuoden vaihteen jälkeen noussut taas uuteen suosioon ja se on näkynyt eri medioissa vahvasti. Kuluttajat ovat taas heränneet ja alkaneet tutkimaan pakkausselosteita kaupassa ja tekemään osittain ostopäätöksiä sen perusteella sisältääkö tuote lisäaineita ja jos sisältää niin kuinka paljon. Valio Oy:n tutkimuspäällikkö esitti Valion teettämän kuluttajatutkimuksen kuitenkin osoittavan, että kuitenkin vielä suurimmat ostopäätökseen vaikuttavat tekijät ovat hinta, terveellisyys, kotimaisuus, laatu ja maku.

Kuluttaja tutkimuksessa on ilmennyt, että reilu neljännes uskoo lisäaineiden olevan haitallisia. Lisäaineita tai joillekin tutummin E-koodeja ovat säilöntäaineet, emulgointi-, stabilointi ja sakeuttamisaineet, elintarvikevärit, happamuudensäätöaineet ja makeutusaineet. Lisäaineet jaetaan kolmeen osaan, jotka ovat luontainen lisäaine, jota esiintyy luonnossa ja se on eristetty lisäainekäyttöön. Luontaisen kaltainen lisäaine on rakenteeltaan samanlaista kun luonnossa, mutta valmistettu kemiallisesti. Keinotekoinen lisäaine ei esiinny luonnossa ja se on valmistettu kokonaan kemiallisin keinoin.  Lisäaineet ovat lainsäädännön säätelemät. EU:n yhtenäinen lainsäädäntö määrittelee elintarvikkeissa hyväksytyt lisäaineet, lisäaineiden käyttömäärät ja niiden merkitsemisen pakkaukseen. Lisäaineet ilmoitetaan aina pakkauksen ainesosaluettelossa lainsäädännön mukaan. Merkinnässä on kuvaava ryhmänimi esimerkiksi sakeuttamisaineet, sekä lisäaineen nimi (johanneksenleipäpuujauhe) tai E-koodinumero (E410).

Aspartaami on se, joka on noussut vahvasti esille kun puhutaan lisäaineista. Aspartaami on lisäaine, joka hiemankin asiaa Internetistä tutkiessa aiheuttaa yli 90 virallisesti dokumentoitua haittavaikutusta jos kaiken uskoo mitä lukee. Kuitenkin tässä asiassa luottaisin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan, joka on julkaissut arviot aspartaamin turvallisuudesta vuosina 2006, 2009 ja 2011. Aspartaamin ADI-arvoksi eli suurimmaksi hyväksyttäväksi päivittäiseksi määräksi on määritetty 40 mg painokiloa kohti. Tämä arvo saadaan ylittymään kun 60 kiloa painava juo aspartaamilla makeutettuja limuja noin neljä litraa yhden päivän aikana. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että siinä vaiheessa aspartaami rupeaa olemaan pienin huoli kyseisen henkilön ravitsemuksessa, vaikka ei sen liika saanti varmasti hyväksi ole.

Oman kokemuksen mukaan ihmiset ovat kovasti tarkistamassa E-koodeja niin sanotusta tavallisesta ravinnosta, mutta täytyy muistaa, että karkit, kakut ja muut herkut ovat kaikista suurimpia lisäainepommeja. Ruoassa kannattaa muistaa, että mitä prosessoidumpaa se on, sitä enemmän se pitää sisällään lisäaineita.

Valion lisäaineeton jogurtti.

Valion lisäaineeton jogurtti.

Mutta miksi niitä lisäaineita sitten pitää lisätä elintarvikkeisiin? Elintarviketeollisuus lisää lisäaineita pitämään huolta elintarvikkeiden turvallisuuden ja säilyvyyden takia. Niillä halutaan estää mikrobien kasvua tuotteissa. Itse ainakin muistan kaksikin uutista jonkun aikaa sitten kun ihmisiä kuoli listeriabakteeriin, jonka olivat saaneet vadelmista ja vesimelonista.  Lisäaineita käytetään myös parantamaan tuotteen rakennetta ja säilyttämään haluttu koostumus. Niitä lisätään myös parantamaan elintarvikkeen ulkonäköä houkuttelevamman näköiseksi tai voimistamaan makua. Yksi tärkeimmistä lisäaineiden tehtävistä on varmistaa tuotteen maun, rakenteen ja ravitsemuksellisen laadun säilyminen koko myynti- ja käyttöajan.  Esimerkiksi jogurtin myyntiaika on 5 viikkoa.

Lisäaineita lisätään aina jonkin teknisen tarpeen vuoksi. Valiokin uusii reseptiikkaansa ahkerasti moniin vanhoihin tuotteisiin saadakseen vähennettyä niissä lisäaineita. Lisäksi he tuovat markkinoille paljon uusia lisäaineettomia tuotteita. Lisäaineettomia tuotteita voi käydä katsomassa Valion sivuilla tuotteet otsikon alla olevasta ravitsemukselliset ominaisuudet kohdasta. Jutun kirjoittamis hetkellä lisäaineettomia tuotteita Valiolla on 117 kpl.

Tässä lisäainekeskustelussa kannattaa ja pitääkin käyttää omaa harkinta kykyä. Internet on pullollaan kaikenlaisia mielipiteitä ja ”tutkimustuloksia” lisäaineiden haitallisuuksista, mutta osa lisäaineista on kuitenkin lisätty elintarvikkeisiin meidän turvallisuuden takia ja monet lisäaineista on ihan luonnon tuotteita, joita saadaan esimerkiksi puolukasta ja sitruunasta. Lisäaineiden vaikutuksia on Suomessa tutkittu jo 70-luvulta asti, että asia ei sinänsä ole mitenkään uusi. Minä luotan Eviraan!

Seuraavassa kirjoituksessani perehdyn Slow Foodiin, joka on hyvää puhdasta ruokaa. Hyvä jatkumo lisäaine keskustelulle. 🙂

Milla

Lähteet:

Seminaarin puhujat:

Tutkimuspäällikkö Mirva Tollet, Valio Oy

Tuotekehitysjohtaja Tuomas Salusjärvi, Valio Oy

Lisäaineet – Mitä ne ovat ja mihin niitä käytetään –esite, Valio Oy 1/2012

www.evira.fi

www.valio.fi/tuotteet

Kuvat: www.valio.fi/tuotteet

http://media.digtator.fi/digtator/clients/fazer/index.php?language=fi

1 comment

Kommentoi

Kommentit

  1. En kannata lisäaineita ollenkaan, ja mietin itsekin, että miksi niitä pitää käyttää ja sairastuttaa ihmiset. Olen myös miettinyt asiaa toiselta näkökulmalta; kun esim. valio on aloittanut lisäaineiden käytön, ovatko he silloin tieten tahtoen halunneet vahingoittaa ihmisiä, vai vaan oikeasti lisätä tuotteensa säilyvyyttä? He eivät varmasti itsekään tajua, mitä tekevät. Se tekee tosiaan ongelmasta vielä pahemman, ettei sen puoleen. Toivotaan kuitenkin, että järkevällä keskustelulla ja ihmisten herättelyllä voimme muuttaa asioita tulevaisuudessa!