Matkalla kohti Ironmania. Kirjaimellisesti.

5:30am – herätys, aurinko paistaa ulkona!

5:40am – aamukahvi, kaksi banaania

6:05am – pyörän selkään, aamun treeninä kaksi tuntia ironman-kisavauhtia sisältäen kaksi 20 minuutin intervallia anaerobisella kynnyksellä (10 min voimatreeniä 60-70rpm ja jälkimmäinen 10 min 100rpm pyöritystä)

8:10am – juoksu suoraan pyörälenkin jälkeen, 30 min juoksua 4:00-4:15min/km hyvällä kadenssilla

8:40am – takaisin kotiin, palatutusjuoma, pikasuihku, aamupalaa

9:00am – töihin

Kesän päätavoitteeseen, ensimmäiseen täysmatkan triathlon-kisaani Nizzassa, on aikaa alle kolme viikkoa. Tällaiset treenit pistävät mielikuvituksen liikenteeseen. Niin hyvässä kuin pahassa. Miltä nyt tuntuu 33km/h, jaksaisinko tätä vauhtia 180 kilometriä? 5min/km juoksuvauhti tuntuu nyt helpolta, mutta entä kun pohjalla on päivän täydeltä pyöräilyä vuoristoisessa maastossa, ja edessä koko marathon? Hyvän treenin jälkeen usko nousee. Välillä on myös huonoja päiviä, jolloin epäilykset herää.

 Mutta kelataan nauhaa ensiksi hieman taaksepäin! Olen Tommi, triathlonisti, 33v. Tarina menee näin. Nuorena harrastin monia lajeja palloiluista hiihtoon, mutta loppujenlopuksi ”pääjutuksi” muodostui maastopyöräily. Kilpailin kansallisessa kärjessä junnuvuosina. Armeijan ja opiskelun yhteisvaikutuksena aktiiviurheilu jäi, ja liikkumiseen tuli useamman vuoden tauko. Muutama vuosi sitten into palasi. Ensin maastopyöräilyn muodossa, sitten hankin taas maantiepyörän. Myös juoksu maistui. Kävin kokeilemessa Helsinki City Runia kolme vuotta sitten. Ja Tour de Helsinkiä. Sitten kaveri kysyi mukaan sprinttimatkan triathloniin.

Suostuin, vaikken osannut uida.

Uimataitoni vapaalla tyylillä laskettiin metreissä, ei kymmenissä. Opettelin siis uimaan. Ensimmäinen kisa Aulangolla meni mukavasti. Tuntui, että laji sopi minulle. En ole missään kolmesta lajista paras, mutta pärjään ihan kohtuullisesti jokaisessa. Seuraavana kesänä kisasin Joroisilla. Ja juoksin ensimmäisen maratonin Berliinissä. Seuraava askel oli ilmeinen.

Ironman.

Kisaksi valikoitui Ironman Nizza, joka kisataan juhannuksena. Siis ihan pian! Syynä oli se, että sinne saa kätevästi kuljetettua koko perheen kesäksi. Nyt tätä kirjoittaessa istun autossa isäni kanssa Puolassa, pyörä katolla, auto täynnä tavaraa. Siis kirjaimellisesti matkalla teräsmieheksi! Matkaa on jäljellä 1700km. Asunto odottaa Italiassa lähellä Ranskan rajaa, noin 50 kilometriä Nizzasta. Muu perhe lentää paikalle lauantaina. Silloin kisaan on jäljellä kaksi viikkoa. Ehdin hyvin käydä tutustumassa mäkiseen pyöräreittiin…

Seuraa blogia, kirjoitan valmistautumisesta täysmatkan kisaan, harjoittelusta ulkomaisen valmentajan ohjelmaa seuraten, varusteista sekä tietenkin itse kisasta kokemuksena!

4 comments

Kommentoi

Kommentit

  1. Terve,

    Ollaan tulossa kaverin ja siskon kanssa samaan häppeningiin, Nizzassa Ke 19.6. Mulla tavotteena ainoastaan päästä maaliin, kaveri on käynyt ennenkin näitä. Vois katella yhteislenkkiä tms. riippuen kuinka on aikaa ?

    Tärkeä kysymys reittiin tutustuneelle – ottaakko mukaan maantiepyörän tempotangoilla vai täysverisen TT-pyörän ? Olen heittänyt asian kanssa kintasta ja tällä hetkellä olen lähdössä maantiepyörällä. Cervelo on aika onneton jarruiltaan ja muutenkin alamäissä epävarma verrattuna maantiepyörään. Olen ymmärtänyt että pyöräosuudella ~6 tunnin ajasta saa ajettua korkeintaan puolet tempotangoilta ja siten maantiepyörä vois olla turvallisempi ja jopa nopeampi valinta.

    Laittele viestiä sähköpostilla jos kerkeät / viitsit.

    T: Mikko

  2. Moi Mikko,

    Hienoa, että muitakin kohtalotovereita löytyy Suomesta! Olen tulossa tästä Italian puolelta Nizzaan torstaina aamusta ajatuksella käydä tekemässä uintitreeni meressä. Seura kelpaa oikein hyvin! 🙂 Tiputa mulle vaikka viesti tommi.holmgren at gmail.com koska en tuosta kommentista näe osoitettasi.

    Pyörävalinnasta… Itsekin arvoin aika pitkään TT-fillarin ja maantiepyörän välillä. En ole koko reittiä ajanut yhteen mittaan läpi, mutta aiemmin kävin kiipeämässä pisimmän nousun (http://app.strava.com/activities/37606933), ja juuri tänään kävin laskemassa pisimmän alamäen Coursegoulesista alkaen (http://app.strava.com/activities/60329353).

    Itse päädyin TT-pyörään seuraavista syistä:

    – Ison ylämäen ensimmäinen kolmannes on aika loivaa, siinä voi vielä sujuvasti ajaa aero-asennossa ja itsellä ainakin sellaiseen 4-5% nousuun asti saan aerotangoilta hyvän voiman pyöritykseen, joten toimii hyvin.
    – Pitkä alamäki on helpompi kun ajattelin, eli sellaista loivasti mutkittelevaa ei kovin jyrkkää alamäkeä. Melkein koko ajan voi polkea, ja aika paljon myös ajaa aerona. Jyrkät mutkat on merkattu aika hyvin liikennemerkeillä. En kokenut mitään haasteita alamäessä TT-pyörällä.
    – Olen ajanut itse suurimman osan pitkistä lenkeistä TT:llä, samoin St Pöltenin IM 70.3:n pari viikkoa sitten. Kilometrejä maantiepyörällä paljon vähemmän, joten luotan enemmän että 180km sujuu paremmin tutumman pyörän selässä.
    – Olen tehnyt kaikki yhdistelmätreenit TT-fillarin kanssa, joten juoksu sillä ajon jälkeen on ”tutumpaa”. Ajoasento on kuitenkin tosi erillainen kahden pyörän välillä, joten en lähde kokeilemaan…

    Tämän päivän kokeilun perusteella päädyn todennäköisesti laittamaan alle myös aero-kiekot tuubeilla (ellei kisapäivänä tuule todella paljon). Tykkään ajaa itse tuubirenkailla enemmän kun asfaltti on monessa paikassa sellaista hiukan karkeampaa kuin suomalainen peruslaatu.

    Mutta oikeassa olet siinä, että aika paljon ajoa varmaan tulee base bareilta. Ylämäki, etenkin jyrkkä, nousisi mullakin vähän paremmin maantiepyörällä, mutta laskeskelin että kyllä matkaan niin paljon kuitenkin mahtuu myös tasaista/loivaa alamäkeä/loivaa ylämäkeä, että se TT-pyörä palkitsee. Ehkä. Voin olla väärässäkin. 🙂

    Terkuin,
    tommi.

  3. Morjes.

    Itse tulossa myös kisaan ja Nizzaan tiistaina. Keskiviikko-torstai seutuun vaarmaan jotain pientä puuhastelua luvassa ja ehkä perjantaille tarkoitus kiertää autolla koko pyöräreitti…jaja tri pyörä lähtee matkaan täältäkin mutta paljonko reitillä on kokonaisnousua onko kenelläkään käsitystä? Lanzalla olen kisannut kolmesti ja siellä lystiä riittä 2550m edestä.

    • Moi Juuso,

      Jossain järjestäjän sivuilla luki 1800m kokonaisnousua. Mutta mun mielestä olen nähnyt muitakin lukemia…

      tommi.