Eheämpää harjoittelua

Tässä osiossa minulla on tarkoituksena avata hieman kehomme toimintaa ja sitä millä tavalla elimistö reagoi erilaisiin häiriötiloihin.

Elimistömme on monipuolinen ja todella ihmeellinen kokonaisuus. Sen toiminnan ymmärtäminen kokonaisuudessaan tuntuu kovin haasteelliselta. Mitä enemmän itse sen rakenteesta ja toiminnasta opin, sitä enemmän sitä hämmästelen. Ajattele hetki kuinka kauan on yritetty rakentaa ihmisenlailla toimivaa robottia ja millä menestyksellä.

Kroppamme on suunniteltu toimimaan täydellisesti, yksikään nivel, luu tai lihas ei ole turha. Kaikki on osa yhtä suurta kokonaisuutta jonka tarkoitus on toimia. Lasten liikettä katsoessa huomaa miltä liikkumisemme tulisi näyttää. Mitä enemmän kohdistamme kroppaamme liiallisia rasituksia, yksitoikkoista työasentoa tai yksinkertaisesti emme käytä kehoamme mihinkään, sitä enemmän aiheutamme itsellemme hallaa.

Mietitään hetki nivelten toimintaa.

Nivelet toimivat täydellä laajuudellaan silloin kun ne pysyvät liikkeessä. Jos pidät kuukaudenkin kättä kipsissä, tuntuu liike sen jälkeen todella jähmeältä. Syy siihen on nivelessä itsessään. Nivelrustoissa ei itsessään ole tuntoa tai verenkiertoa. Niveltä ympäröi nivelkapseli joka tuottaa nivelnestettä joka toimii kuten öljy auton moottorissa. Nesteen tuottaminen vaatii kuitenkin liikettä, liike ¨pumppaa¨ niveleen voiteluainetta ja samalla imee vanhan nesteen pois, tätä kutsutaan kapillaariseksi nestekierroksi. Jos liikettä ei ole ja pinnat kuivuu, voit kuvitella mitä käy kun käynnistät auton moottorin ilman öljyä(nivel ei kuitenkaan räjähdä).

Jos nivelelle suunniteltu liikelaajuus ei toteudu, joutuu jokin toinen osa koneistostamme liialliselle kuormitukselle. Nivelten liikerajoitus voi johtua monestakin tekijästä, avaan niitä hieman myöhemmin. Otetaan esimerkiksi Joonaksen tapaus. Joonas on pitkään juossut tasaisella alustalla, talvikaudella on varmasti kulutettu juoksumattoa useamman kerran. Tasaisella alustalla juokseminen ei vaadi nilkalta ja pohjelihaksilta toimintaa niiden täydellä liikelaajuudella. Lihas kykenee toimimaan aktiivisesti vain sillä liikelaajuudella kun sitä on treenattu. Passiivisessa venytyksessä se voi mennä vaikka kuinka pitkälle, mutta heti kun laitetaan kuormaa päälle niin liike loppuu lyhyeen. Kireät pohkeet aiheuttavat jatkuvaa vetoa alempaan nilkkaniveleen(nivelessä on joustoliike, joka joustaa aina astuttaessa), tämän seurauksena nivel menee lukkoon. Ja aiheuttaa entistä suurempaa kuormitusta pohkeiden lihaksille. Kipu ilmeni tällä kertaa ns. ¨penikkakipuna¨. Yhtä hyvin kipu olisi voinut tuntua akillesjänteessä, säären lihaksissa tai jalkapohjan lihaksissa. Kiputuntemuksen sijainnilla ei aina ole merkitystä, vaan toiminnallisen häiriön aiheuttajalla, jonka seurauksena tulee liiallinen kuormitus, jonka seurauksena tulee kipu.

Kipu on elimistön tapa viestiä että kaikki ei ole kunnossa. Tästä syystä kipuaistien turruttaminen esimerkiksi lääkkeillä ei mielestäni aina ole järkevin tapa toimia. Kipu ja turvotus kertovat meille että nyt on jokin vialla. Meidän tehtävä on kuunnella kehoamme ja selvittää kivun aiheuttaja ja hoitaa se kuntoon. Esimerkiksi välilevyn pullistumassa jossa pullistuma painaa hermojuurta ja aiheuttaa sietämätöntä kipua, annetaan helposti kipulääkettä ja käsketään liikkua kivun sallimissa rajoissa. Emmehän tiedä mikä on kivun sallima raja jos kipuaistit on turrutettu. Kipu ei ikinä ole turha.

Samasta syystä kivun kanssa ei ole hyvä odottaa liikoja, monesti syy voi olla hyvinkin yksinkertainen. Jos esimerkiksi kärsimme pitkään alaselän kivuista, muutamme helposti koko liikkumistamme kipujen mukaan. Tämä taas saattaa aiheuttaa uusia oireita jossain muualla. Tarpeeksi kun odottaa niin alkuperäisen häiriön löytäminen saattaakin olla todella hankalaa koska uusia päällekkäisiä kipuja on tullut lisää.

Tuukka

1 comment

Kommentoi

Kommentit