Testissä Asics Fujiracer – Kevyt maastokenkä monipuoliseen käyttöön

Jos on Suomen kesä tämän vuoden osalta jättänyt hieman toivomisen varaa, niin yhdessä asiassa sateinen ja vaihteleva sää on kuitenkin osoittautunut hyödylliseksi: maastokenkien testaamisessa. Fujiracerini on kesän aikana päässyt kokeilemaan niin täysin kuivaa, kosteaa, märkää kuin myös kaatosaateen raikastamaa ja vetistämää maastoa. Kengän teknisiä yksityiskohtia voit tarkastella edeltävästä postistani, tässä kirjoituksessa keskityn käyttökokemuksiini.

Yleisiä huomioita ja maaston siirtyminen

Fujiracer lunasti käytössä sille kohdistamani, suhteellisen suuret, odotukset ja toiveet. Kenkä on keveytensä ansiosta mukava sujauttaa jalkaan ja juosta, eikä joskus aiemmin maastokengistä tuttua raskasta ja jäykkää tuntumaa ole enää aistittavissa. Kengän keveys ei kuitenkaan ole pois vaimennuksesta vaan tossulla kykenee mainiosti juoksemaan asvalttia tai hiekkatietä pitkin maastopolkujen alkuun. (Vaimennus ei tietenkään ole tässä ovelta polulle siirtymisessä se tärkein selittävä tekijä vaan pohjakuviointi, mutta siitä lisää alempana). Askelluksen keveyteen vaikuttaa varmasti myös kengän maltillinen 6 millimetrin droppi ja kannan mataluus, joka on 22 millimetrin korkeudella. Riittävä vaimennus ja maltillinen droppi  yhdistettynä kengän loistavaan rullavuuteen tavallisellakin alustalla juostessa saivat aikaan sen, että huomasin herkästi juoksevani maastolenkkieni jälkeen vielä pari kilometriä tavallisella hiekkatiellä ihan vain juoksemisen nautinnosta. Pitänee siis hankkia lisää matalan pohjan omaavia juoksutossuja jo ennenstään täysiin kenkälaatikoihin.

Maastossa

Maastossa huomio kiinnittyi aluksi kengän pohjan taipuisuuden mahdollistamaan loistavaan alustatuntumaan ja kengän reagoitavuuteen. Jäykällä pohjalla voit toki saada maastossa tukea ja suojaa epätasaista alustaa vastaan, mutta taipuisalla pohjalla puolestaan pystyt itse reagoimaan alustan muotoihin. Jälkimmäinen vaatii tietenkin totuttelua ja aluksi hieman varovaisempaa askellusta, mutta samalla se pakottaa juoksijan kiinnittämään huomiota alustaansa eikä tuuduta häntä väärään turvallisuuden tunteeseen, koska kyllä jäykälläkin kengällä saa nilkkansa muljautettua. Itse asiassa löysä kenkä on siinä mielessä parempi, että kun jalka uhkaa lähteä omille teilleen, voi virhettä vielä pyrkiä korjamaan, mutta jäykällä kengällä tällaista reagoitavuutta ei ole vaan kenkä pakottaa jalan menemään valitsemaansa suuntaan.

Pohjan rullavuus ei toki ole syy ostaa maastokenkää, koska tällaisia tossuja löytyy kyllä tavallistakin kengistä. Maastokengässä huomio kääntyykin pohjan kuviointiin, onko se profiililtaan kuinka agressiivinen eli suuren kuvioinnin omaava (toimii pehmeillä alustoilla erinomaisesti ja kovemmilla heikommin ja siirtymissä huonosti) vai maltillinen eli matalan kuvioinnin pohja (toimii puolestaan kovemmalla alustalla paremmin ja siirtymissä mukavammin, mutta pehmeällä alustalla heikommin). Fujiracer sijoittuu tässä kategoriassa selkeästi maltilliseen luokkaan eli kenkä on suunniteltu hieman kovemmille alustoille ja siirtymisestä mielipiteeni jo tiedättekin.

Pohjan kuvioinnin olemuksen tiedettäessä kääntyy seuraavaksi huomio kengän pito-ominaisuuksiin, joissa valitettavasti joudun antamaan muutaman kriittisen kommentin. Kuivalla alustalla juostessa kengän pito oli loistava, kuten kuuluukin. Mutta tyypillisessä 2012-kesäsäässä sateisessa jätti kengän pito toivomisen varaa kallioilla juostessa. Ylös päin juokseminen sujui märälläkin ihan hyvin, mutta alaspäin tultaessa ja vauhdin lisääntyessä oli havaittavissa pienoista lipeämistä. Samaa lipsumista oli havaittavissa myös märistä puunrungoista tai kannoista ponnistettaessa kovemmalla vauhdilla. Toki nämä alustat ovat märkinä varsin vaikeita saada pitäviksi, kalliolla lähes mahdottomia ja puukin vaatii melkein piikit tukevaan askellukseen. Muuten pohjan pito toimi mainiosti eikä lipsumista ollut havaittavissa.

Fujiracerin pohjassa kiinnittyy huomio kuvioinnin lisäksi siellä oleviin reikiin, joiden tarkoituksena on pumpata kenkään mahdollisesti joutuva vesi pois. Tästä pumppausidesta voin todeta, että se toimii kuten on ounasteltukin eli vesi poistuu, mutta sitä myös tulee sisään kenkään. Juostuani kenkäni läpimäräksi märällä sammaleella, mudassa ja heinässä, onnistuin saamaan vellovan veden pois kengästä muutaman kymmenen metrin matkalla kovalla alustalla juostessani. Eli vesi tosiaan poistuu pohjareikien kautta. Toki vesi myös sitä kautta tulee sisään, mutta hyvän poistuman ansiosta tämä ei niinkään haittaa. Ongelmaksi tämä kosteuden siirtyminen tuleekin vasta siinä vaiheessa, jos tarkoituksena on juosta koko matka pehmeissä ja märissä olosuhteissa, jolloin poistumista ei pääse tapahtumaan. Silloin en lähtisi välttämättä tällä kengällä kokeilemaan vaan siirtyisin suosiolla johonkin toiseen malliin.

Viimeisenä huomiona kengän maasto-ominaisuuksista kiinnitän huomion kengän välipohjassa olevaan suojalevyyn kiviä vastaan. Tätä suojalevyä oppii arvostamaan suuresti, kun juoksualustaksi valikoituu kivikkoinen alusta, mikä Helsingissä vaatii toki hieman hakemista, mutta muuten maastojuoksussa ei ole poikkeuksellista. Itse asiassa tämä tukilevy antoi yllättävän mukavan suojan teräviä kiviä vastaan, ottaen huomioon sen, että kenkä kuitenkin oli todella taipuisa pohjasta.

Yhteenveto

Kenkä oli juuri sellainen kuin odotin: kevyt, ketterä ja mukava juosta. Vaikka kengän nimessä onkin racer, soveltuu se mielestäni erinomaisesti myös normaaliksi treenikengäksi suhteellisen neutraalisti askeltavalle ta. Enemmän tukea tai suurta vaimennusta kaipaavat voivat haluta hieman ”enemmän kenkää” jalkojensa alle, jolloin vaikkapa Fuji-malliston muut mallit, Attack tai Trainer voivat olla varmempia. Kaiken kaikkiaan kenkä oli loistava pelinavaus Asicsilta keveiden maastokenkien luokkaan ja tällä tossulla kelpaa kyllä nautiskella Suomen syksystä maastolenkeillä.

2 comments

Kommentoi

Kommentit