RikuBia GPS-kello keskittyy olennaiseen

Yksinkertaisuus ei varsinaisesti ole ollut ensimmäisenä listalla kun Suunnon, Garminin ja Polarin kaltaiset urheilutietokonejätit suunnittelevat tuotteitaan, eikä siinä mitään. Urheilukuluttajaryhmä, joka haluaa aina uusia ja hienostuneempia ominaisuuksia on takuu varmasti suuri (itsekin lukeudun heihin). Maailma lienee kuitenkin täynnä kuluttajia, jotka haluavat ottaa askeleen taaksepäin…

Bia GPS kello on alunperin suunniteltu naisille

Bia on suunniteltu alunperin naisille, mutta se löytänee muitakin käyttäjiä

Bia Watch on on GPS-kello, joka haastaa jätit aseenaan nimenomaan yksinkertaisuus. Bia on alunperin suunniteltu naiskäyttäjille, mutta se lienee hieman hätäisesti rajattu käyttäjäryhmä. Tyylikäs ja näppäränkokoinen kello kiinnostanee käyttäjiä ikään tai sukupuoleen katsomatta.

Bia GPS kello on siro

Verrattuna Biaan Garmin 310:n on paljon bulkimpi

Bia käsittää kello-osan sekä niin sanotun GoStickin. Kello sisältää kaikki ajanottoon ja sykkeenmittaukseen tarvittavat ominaisuudet ja GoStick puolestaan GPS- sekä tiedonsiirtotoiminnot. Ja nämä siis toimivat synkassa. Bian kello-osa onkin todella pieni ja siro. Voin hyvin ymmärtää, että esimerkiksi jotkut siroranteiset Suunto Abmitin omistajat pitävät sitä hieman isona. Bia painaa 30 grammaa kun esimerkiksi Suunto Ambit2 S painaa 72g.

Tämän lisäksi käyttöjärjestelmästä on tehty mahdollisimman yksinkertainen. Kaikkia toiminoja ohjataan yhdellä näppäimellä ja kosketusnäytöllä. Kello sisältää kaikki multisport-toiminnot avo- ja uimahalliuintia myöden. QuickConnect GPS:n avulla kellon tulisi löytää satelliitit todella nopeasti, ja ainakin ensiarvioiden mukaan näin onkin. Sykkeen mittaus toimii ANT+ yhteensopivien sykevöiden avulla. Kellon mukana ei vyötä tule.

Bia Gps kello on päivittää automaattisesti harjoitustietosi

Bia päivittää tiedot automaattisesti esim. stravaan tai mobiililaitteisiin GSM:n avulla

GoStick osaan voi kytkeä myös GSM-liittymän, joka mahdollistaa monenlaista. Tietoja ei tarvitse erikseen synkata palveluun, vaan ne latautuvat automaattisesti palveluun kuten Stravaan.

Toinen mielenkiintoinen toiminto on SOS hälytys. Nappia painamalla kello lähettää paikkatiedot ja hälytysviestin halutulle henkilölle ja tämän jälkeen paikkatietoa on mahdollista seurata. Kätevä etenkin esimerkiksi pitkille maastolenkeille, joille lähtee ilman kaveria. Akun kestoksi on kellolle ilmoitettu 17 tuntia.

Bia maksaa 279 dollaria ja sitä saa monissa väreissä.

Kuvat ja tiedot: Bia, Trail Runner

JarnoKatukengästä tuunattu maasturi – New Balance Fresh Foam 980 Trail

Vuosi alkaa lähestyä puoliväliään, joten on hyvä muistella menneitä – tai ainakin tämän vuoden ensimmäistä arvostelemaani kenkää, New Balance Fresh Foam 980:tä. Tarkoitus ei silti ole hehkuttaa uudestaan tuolloista mallia (vaikka se mieleeni olikin) vaan perehtyä uuteen maasturiin.

New Balance Fresh Foam 980 Trail nimittäin ilmestyy ainakin Yhdysvalloissa kauppoihin ensi viikolla, mutta toki kenkää on odoteltu jo tammikuun Winter OR:stä lähtien. Maastoversio on hyvin pitkälti samanlainen katuversion kanssa, paria itsestään selvää ja yhtä yllättävämpää muutosta lukuun ottamtta.

New_Balance_980_Trail_a

Odotettu ero on 980 trailin pohjaan ilmestynyt  maastokuviointi. Se on perinteiseen tapaan kannan seudulta jarruttava eli kuviointi kulkee kärkeä kohti. Päkiän seudulla puolestaa kuviointi on tehty pitoa tarjoavaksi, toisin sanoen kuviot tulevat päkiästä kohti kantapäätä, jotta jalka pysyisi maassa ylämäkeen ponnistettaessa.

New_Balance_980_Trail_c

Päällistä jouduttiin myös muokkamaan katukengästä maastokenkän siirryttäessä, ja uutuudessa onkin hieman tiheämpi ja vahvempi kudos sekä voimakkaammat paneloinnit

New_Balance_980_Trail_d

Maastoversion suojatumman päällisen erottaa silmällä…

New_Balance_Fresh_Foam_-980_2-e1389554243901

..verrattuna katukenkään.

Kolmas muutos, se ei-niin-itsestään-selvä, on pohjan ulkosyrjän geometrisen koostumuksen muuttaminen. Selitys geometria-sanalle löytyy Fresh Foamin valmistumenetelmästä, jossa

Juoksijoiden askeleista kerättyä dataa on analysoitu ohjelmalla, minkä perusteella on huomioitu pohjan eri kohtien erityistarpeet. Vaimennusta on lisätty kovimpien iskukohtien alueelle, pohjaa on vahvistettu suurimman paineen alaiseksi joutuvista kohdista sekä taipuisuutta on lisätty ketteryyttä tarvitseviin kohtiin. Koska tämä muotoilu on tehty hyödyntäen erilaisia geometrisiä kuvioita, kuten kuperuutta, koveruutta sekä kuusikulmaisuutta, pohja on voitu valmistaa yhdestä materiaalista.

New_Balance_980_Trail_b
Maastoversiossa ulkosyrjässä lisättiin koveran muotoilun osuutta, toisin sanoen siitä tehtiin jäykempi. Tällä ratkaisulla NB on hakenut kenkään lisätukea ja tasaisempaa ponnistusalustaa.

Toivottavasti näitä malleja ilmestyy myös Suomen markkinoille, koska ainakin minulla Fresh Foam 980 toimi loistavasti, joten mielelläni testaisin mallia maasto-ominaisuuksilla. Toki varmaa ei ole, että hyvästä katukengästä saadaan jalostettua toimiva maastokenkä, mutta nyt todella toivoisin onnistumista.

Kuvat: New Balance

Uusi alku – Urheilullinen tapa elää

On loputon määrä asioita, joista ihminen voi saada nautintoa, hetkellistä tai pysyvää. Kukaan ei voi määrittää toisen puolesta, mistä nautinto muodostuu. On koettava itse, kokeiltava ja etsittävä löytääkseen nautinnon lähteet. Loputtomaan uuden etsimiseen ei silti välttämättä ole tarve, nautinto voi löytyä hyvinkin läheltä, jos vaan osaa katsoa ja kokea asioita uudella tavalla. Hetkellinen nautinto on hetkellinen nautinto ja joskus niin huikea, että antaa syyn elää ja jaksaa mitä vain. Mutta pysyvä nautinto tarkoittaa, että nauttii elämästä jatkuvasti. Koko elämä on nautinto. Herää aamulla, hymyilee ja voi hyvin. Sellainen tilanne hipoo jo vaikeasti määriteltävää olemisen tilaa nimeltä onnellisuus.

Lopetettuani jalkapallon pelaamisen, elämässäni alkoi etsimisen vaihe. Etsin korviketta jalkapallolle, urheilulle ja sille, mitä sain niistä. Yritin löytää uutta tapaa elää. Yritin myös löytää uusia nautinnon lähteitä, tapoja toteuttaa itseäni uutta tietä, ilman urheilua. Niitä tapoja löytyikin. Luin itseni sisään Aalto yliopiston kauppakorkeaan, luin paljon kirjallisuutta, rakensin peltikattoja ympäri Helsinkiä ja tein töitä pienessä kirjakustantamossa. Mutta mikään ei meinannut saada täytettyä jalkapallon ja urheilun jättämää aukkoa. Nyt jälkeenpäin on helpompi nähdä, mistä oli kyse. Olin koko elämäni siihen mennessä elänyt urheilijan elämää. Aloitin jalkapallon pelaamisen viisivuotiaana. Kävin jalkapalloCyläasteen Herttoniemessä ja sen perään urheilulukion Mäkelänrinteessä. Pelasin jalkapalloa tai urheilin muuta 1-2 kertaa päivässä käytännössä koko nuoruuteni. Se oli tapani elää. Se muuttui hetkessä täysin, kun lopetin jalkapallon.

Etsiessäni uutta tapaa elää, löysin itseni hakemasta juuri niitä nautintoja, jotka olivat olleet ristiriidassa urheilullisen elämäntavan kanssa. Juuri niitä hetkellisiä nautintoja, joita urheilijana ei voi toistuvasti toteuttaa. Aloin juoda, juhlia ja polttaa tupakkaa –paljon ja usein. Aluksi tuntui vapauttavalta ja hienolta elää kuin rokkistara käyden ulkona juhlimassa ja juomassa useasti viikossa ja polttaen askin röökiä päivässä. Ja olihan se hienoa aikaa omalla tavallaan, enkä poistaisi sitä, vaikka saisin. Mutta kun viikot muuttuivat kuukausiksi ja kuukaudet vuosiksi, alkoi hetkelliset nautinnot kokemaan inflaatiota ja yleisolo olla jotain päinvastaista kuin ”pysyvä nautinto”. Aloin kaivata urheilua.

Noin viisi vuotta minulla meni siihen oivallukseen, että pysyvä nautinto ei voi muodostua hetkellisten päihdevoittoisten nautintojen peräkkäisyydestä. Lopetin tupakanpolton, vähensin merkittävästi juomista ja aloin taas urheilla. Tuntui hyvältä. Näin ja koin kontrastin kahden elämäntavan välillä hyvin konkreettisesti. Yhtäkkiä happi kulki elämässä sekä kuvauksellisesti että sananmukaisesti ja energiaa oli enemmän kaikkeen. Myös tuttu euforinen olotila kovan treenin jälkeen teki paluun elämään, ja tuli tuomaan hetkellistä nautintoa. Erona päihteiden tuomaan hetkelliseen nautintoon, tässä nautinnossa oli siemen pysyvään nautintoon. Elin ja voin hyvin. Olin jälleen urheilullinen.

Lähdettyäni projektiini, uuteen alkuun jalkapalloilijana, elämäntapani on muuttunut urheilullisesta elämäntavasta tavoitteellisen urheilijan elämäntavaksi. Erona urheilulliseen elämäntapaan on se, että nyt treenaaminen on suunnitelmallisempaa ja kohdennetumpaa, ja treenejä on määrällisesti enemmän. Myös jatkuva kehonhuolto harjoitusten välissä näyttelee suurempaa roolia. Teen kaiken huolella ja kaikella treenillä on tarkoitus ja tavoite. Toki mukana on edelleen fiilislenkkejä musiikit korvissa. Mutta niilläkin on tavoite, esimerkiksi rentoutuminen ja ajatusten nollaaminen. Mutta enää en käy vain salilla, salilla käymisen vuoksi, tai lenkillä vain käydäkseni tekemässä jotain urheilua. Myös ravinto ja ruokailurytmi ovat asioita, joihin keskityn ihan eri tavalla kuin ennen. Unohtamatta sitä tärkeintä, lepoa. Olen oivaltanut urheilun uudestaan ja sitä kautta löytänyt tavan elää urheilullista elämää minun tavallani. Tämä on minun tapani. Olennaista on oivaltaa oma tapa, joka lähtee itsestä. Vain silloin urheilusta voi tulla tapa, joka säilyy. Olisi liian suoraviivaista sanoa, että urheilu saa jokaisen nauttimaan elämästä pysyvästi. Mutta en tiedä toista elämäntapaa, jolla olisi yhtä paljon positiivisia vaikutuksia matkalla kohti parempaa oloa, fyysisesti ja henkisesti.

Käyn töissä, opiskelen ja elän muuten kuten ennen. Mutta teen kaiken niin, että pystyn harjoitella juuri niin kovaa ja paljon kuin haluan ja tarvitsen. Käyn edelleen silloin tällöin viettämässä iltaa ja juhlimassa. Juon viiniä tai olutta hyvässä seurassa ja tunnelmassa silloin, kun siltä tuntuu. En stressaa siitä. Mutta teen sen niin, että se ei tuo huonoa vaikutusta matkaani kohti parempaa. Tämä projekti on itseäni varten ja nautin siitä. Nautin tavoitteellisesta urheilusta. Saan yksittäisestä treenistä hetkellistä nautintoa, mutta vielä tärkeämpää on se, että tämä projekti tuottaa minulle pysyvää nautintoa. Herään aamulla, hymyilen ja voin hyvin.

Matka jatkuu, pysy messissä!

– Werner

JarnoTestissä Salomon X-Scream

Nyt on Salomonin X-Screameilla juostu vuoristossa, Töölönlahdella, metsässä, tiellä, suolla ja tavallisilla poluilla, joten lienee aika julkistaa testiraportti.

Millainen kenkä on kyseessä?

Kuten aiemmin kirjoitin, Salomon X-Scream on:

osa uutta City Trail -mallistoa, jonka tarkoitus on tarjota vaihtoehto juoksuun kaikille alustoille. Salomonin mukaan tämän linjaston kengillä käyttötarkoitus voi olla kaikkea maastosta, asvaltin, hiekkatien, betonin ja portaiden välillä. Konsepti on siis sukua Salomonin aiemmin käyttämälle door-to-trail -mallistolle, josta olemme testanneet sekä Crossmax 2:n että Sense Mantran.

Testeissä tulenkin käymään läpi kengän ominaisuuksia monella eri alustalla sekä vertaamaan sitä kahteen em. malliin. Tiivistettynä voisi todeta kengän osuvan mielestäni Crossmax 2:n ja Sense Mantran väliin tuntumaltaan ja käyttötarkoitukseltaan, ollen yllättäen kuitenkin lähempänä Mantraa.

Painoa tällä uutukaisella on 290n grammaa ja kannan ja päkiän välinen korkeusero (droppi) on yhdeksän millimetriä.

Painoa tällä uutukaisella on 290n grammaa ja kannan ja päkiän välinen korkeusero (droppi) on yhdeksän millimetriä.

Pito

Näin monikäyttöisen juoksukengän pohjan täytyy olla varsinainen alkemistin tuotos, jotta se kykenisi selviytymään kaikista alustoista. Tai näin ainakin asia olisi, mikäli homma toimisi kuin unelma. Valitettavasti X-Scream ei kuitenkaan ole ihan kaikkea, mitä se lupaa. Meno sujuu monella alustalla ilman ongelmia, mutta maasto-ominaisuudet märällä tai liukkailla alustoilla ovat lähempänä katukenkää kuin maastokenkää. Märillä kallioilla tai juurakoilla kannattaa vauhtia hidastaa tai totuttaa tekniikka jatkuvaan liukumiseen ja lipsumiseen.

Toisaalta pienellä lumipäällysteellä kenkä kyllä piti hyvin ja homma toimi, joten talvikäytössä tämä kulkikin paremmin kuin juhannuksena.

Mikäli maastokäyttö puolestaan rajoittui kauniille tai edes kuiville keleille, ei pidon kanssa ollut ongelmia. Oli sitten kyseessä kallion kipittäminen alas tai ylös, pohja pysyi ponnistaessa paikallaan ja siihen kykeni luottamaan.

Salomon_X-Screa_e             

Juoksutuntuma

Mallin paras ominaisuus on mielestäni sen monikäyttöisyys, joka puolestaa selittyy päkiän löysyydellä. Päkiä ei tietenkään ole mikään kisamaastokenkämäisen löysä, mutta taipuisuuden kuitenkin huomaa juostessa ja kengällä pystyy hyvin operoimaan epätasaisella alustalla. Tasaisella alustalla – hiekalla, asvaltilla tai paljaalla polulla – päkiän tarjoama juoksutuntuma on lähellä tavallisen taipuisaa pk-kenkää ja kannoilla pomppiessa tai muuten epätasaisella liikkuessa onnistuu päkiä taipuilemaan riittävästi, jotta ponnistus toimii ja tuntuma alustaan löytyy.

Itse asiassa tuntuma on hieman harhaan johtava termi tässä kohtaa, koska pohjan paksuus ja vaimennus pitävät huolen siitä, ettei tuntuma alustaan ole kevyen natural running -sarjan luokkaa. Silti kenkä mahdollistaa pomppimisen ja päkiällä operoimisen kuin ohuempipohjaisempi ja paremmin maanpinnan ärsykkeitä välittävä ohuempipohjainen malli. Mielenkiintoista, mutta totta. Tämä juoksutuntuma säilyy oikeastaan kuivilla alustoilla kaikissa vauhdeissa, aivan nopeimpia sivumäkiä lukuun ottamatta.

Pohjan hyvä vaimennus on kengässä paikallaan myös monikäyttöisyyden ansiosta, se nimittäin säästää jalkoja. Vaikka pohjassa ei ole kiviltä suojaavaa levyä (rockplate), vaimennus huolehtii siitä, etteivät epätasaisuudet pääse iskemään pohjan läpi. Tämä tietenkin tarkoittaa, että malli on iskuvaimennuksen kannalta jalkaystävällinen, jolloin kevyemmät tai pidemmät lenkit eivät pääse rasittamaan jalkoja. Kun pohjan vaimennukseen yhdistetään yllä mainittu päkiän omituisen hyvä juostavuus, pääse tämä kenkä erityisen hyvin oikeuksiin pidemmillä ja rauhallisemmilla lenkeillä, kun haetaan kultaista kolmiyhteyttä vaimennuksesta, tuntumasta ja jalkojen säästämistä väsyneenä.

Pohjan kestävyydestä on annettava erityismaininta. Näillä on nimittäin tullut kipitettyä kymmeniä tunteja eikä kuviointi tai kumiseos näytä vielä minkäänlaisia kulumisen merkkejä. Tämä kestävä seos voikin olla yksi tekijä huonompaan pitoon liukkailla pinnoilla. Toisaalta tämä voi olla ihan tietoinen ratkaisu, jonka taustalla on ajatus kestävästä kengästä keskivertokuluttajalle. Kovemmissa ja haastavammissa olosuhteissa ravaaville tarttuvat muutenkin mukaan helpommin esimerkiksi Salomonin S-lab -sarjan kengät.

Päällinen

Päällisen osalta kengässä huomaa selkeinten eron Mantraan: päällistä on paljon ja paksulti, eikä se aina pysy täysin jalan myötäisenä. Päällinen on silti parempi kuin Crossmaxissa, koska jalka pysyy paremmin paikallaan vaikeissa sivuttaisliikkeissä, mutta yhä jalka liikkuu hieman kovemmissa vauhdeissa. Erityisesti tämän huomaa, kun jalan kastelee läpimäräksi jollakin nilkkoihin asti upottavilla mättäillä ja siirtyy sieltä sitten kalliolle. Ehkäpä päällisen liikkuvuuden lisääntyminen märkänä ja kovissa vauhdeissa ei silti ole niin suuri ongelma, koska tällä kengällä ei viitsi lujaa juosta märillä alustoilla.

Istuvuutta olisi varmasti voinut parantaa tekemällä päällisestä Sensejen tai muiden S-labien kaltaisesti sukkamaisemman, ehkä jopa olisi voinut viritellä Endofitin (ns. sisäsukan) kaltaisen rakennelman siihen. En tiedä miksi näin ei tehty, ellei sitten siitä syystä, että tällainen sukkamainen rakenne tekee kengästä hieman tiukemmin jalkaan istuvan ja näin leveäjalkaisimmat rajautuvat helpommin pois käyttäjäkunnasta. Myös totuttautuminen jalan myötäiseen Endofitiin voi vaatia aikaa, aluksi se nimittäin voi tuntua kapealle ja painavalle, mutta useimmat selviävät tästä nauhoitusta säätämällä. Kevyempi päällinen olisi myös säästänyt  painosta hiukan, mikä on aina lisäplussaa.

Salomon Sense Mantra, Endofit

Salomonin Endofitssä kengän päällisessä on keskikohdalla jalan tiukasti paikoillaan pitävä ”sukka”.

Nauhoitus on Salomonin pikanauhoilla tehty ja se toimii kuten kuuluukin: nopeasti ja tehokkaasti. Nauhat saa kiristettyä halutulla tavalla ja ne pysyvät paikallaan. En vain ymmärrä, miksi tässä mallissa on päätetty muuttaa läpässä olevaa nauhataskua. Iltti onon tässä mallissa hieman tavallista korkeampi ja nauhataskua ei ole ulotettu alas asti vaan nauhan kiristyskohdan ja taskun alaosan välissä on reilun sentin rako. Tämä sitten aiheuttaa sen, että nauhat välillä lähtevät pois taskusta, jolloin pitää pysähtyä tunkemaan ne takaisin.

Kiinnityskohdan ja nauhataskun välinen rako vaikeuttaa nauhojen pysymistä taskussa.

Kiinnityskohdan ja nauhataskun välinen rako vaikeuttaa nauhojen pysymistä taskussa.

Yhteenveto

Mihin tämä kenkä sitten on omimimmillaan? Mikäli tarvitset kenkää, jolla aiot juosta kaikilla mahdollisilla alustoilla eikä sinulla ole aikomusta hankkia asvaltille sekä maastoon omia malleja, kannattaa X-Scream ehdottomasti laittaa harkintaan. Erityisesti, jos juoksualustasi on pääasiaksi hiekkateitä ja maastoa, silloin tällöin asvaltilla lisättynä, tämä on ehdottoman hyvä vaihtoehto.

Kenkä on itse asiassa maastokäytössä yllättävän hyvä ja monipuolinen tällaiseksi hybridikengäksi, koska juoksutuntuma on kuivilla poluilla oikein hyvä. Valitettavasti heikompi märkäpito sulkee pois käytön vaikeammissa olosuhteissa, mutta ehkäpä Salomonin havittelema kohdekäyttäjäryhmä ei sateessa lähde maastoon tarpomaan.

Lisäbonuksena todettakoon kengän monikäyttöisyys turistikenkänä vuoristossa. Alpeilla ollessani käytin kenkää sekä juoksussa että kävelyillä/vaelluksilla, ja voin huoletta suositella kenkää moiseen. Mikäli tarkoituksena ei ole kantaa painavia reppuja vaan kävellä kevyemmin varustein, tämä malli on loistava valinta tähän. X-Screamilla voit sekä juosta että kävellä, alustasta riippumatta. Toki säävarauksella. Kyllähän muillakin juoksukengillä kävelee, mutta ainakin minun käyttämistäni maastokengistä tämä on ehdottomasti mukavin pidemmillä kävelyillä, koska se on pohjasta hiukan napakampi, tukevampi ja korotetumpi, kaikki kävelyssä huomattavasti juoksua arvostetumpia ominaisuuksia.

Kuvat: Salomon

RikuPatchnride – helpoin renkaan paikkaus ikinä?

Fillarin renkaan puhkeaminen kesken lenkin on ehkä epämotivoivin tapahtuma ikinä. Onneksi nykyään on tapoja sekä ehkäistä että korjata puhkeamia mahdollisimman nopeasti ja kätevästi.

Tuoreen lähestymisen tähän toistuvaan ongelmaan tarjoaa Catchafish… ei vaan siis Patchnride. Patchnride siis paikkaa renkaan ainakin lähtökohtaisesti pysyvästi ja mikä hienointa, se toimii irrottamatta rengasta.

Patchnride työkalu koostuu työkalusta, paikkapatruunasta sekä korkista.

Patchnride työkalu koostuu työkalusta, paikkapatruunasta sekä korkista.

Käyttö näyttää helpolta. Ensin paikannetaan puhkeamiskohta. Sen jälkeen Patchnride työnnetään läpi tuosta puhkeamiskohdasta. Muutamalla napinpainalluksella Patchnride asentaa paikan ulkokumin sisäpinnalle. Sen jälkeen pumpataan kumi täyteen ja jatketaan matkaa.

Patchnride toimii kaikille mahdollisille fillareille ja ainakin videoiden perusteella vaikuttaa melko näppärältä. Vaikka itse en uskokaan kovin vahvasti renkaan paikkaamiseen vaan pumpun, varasisäkumin ja rengasrautojen pyhään kolminaisuuteen, vaikuttaa tämä melko lupaavalta. Onhan olemassa paljon ihmisiä (kuten videolla sisäkumia vaihtava sankari), jotka eivät erityisesti rakasta tuota hommaa.

Patchnride on ennakkotilattavissa tällä hetkellä ja sen hinta on melko kohtuullinen 30 dollaria.

 

Kuvat ja lähde: https://patchnride.com

JarnoASA Test 4 Youn hapenottotesteissä

Juoksussa puhutaan usein sykkeistä ja kynnyksistä, mutta mitä ne oikein ovat ja miten ne saa selville?

Toki Lauran kanssa tiesimme, mitä aerobinen ja anaerobinen kynnyssyke tarkoittavat, kun lähdimme Sipooseen testeihin ajelemaan. Omista lukemista emme suinkaan olleet varmoja. Tästä syystä vierailu Test 4 You Vo2-hapenottotesteihin sekä kehonkoostumusmittaukseen oli paikallaan. Muitakin testejä heillä on tarjolla, kuten laktaattitestit sekä hapenotto ja laktaattitestit yhdistettynä. Näistä on myös mahdollista muokata hieman vähemmän kuntoilleille testit, jolloin juokseminen korvataan kävelemällä. Pyöräilijöille on toki tarjolla pyörällä tehtävät mittaukset.

20140617_143225986_iOS

Lämmittelemässä

Me kuitenkin haluamme juosta ja hapenottotesti oli valintamme. Testi tehtiin juoksumatolla, ja saimme selvyyden aerobisen ja anaerobisen kynnyksen sykearvoista ja vauhdeista, lepoaineenvaihdunnasta sekä maksimaalisen hapenottokyvyn VO2max-arvon. Lisäksi tuloksena oli tietoa aineenvaihdunnasta liikunnan eri rasituksilla (mm. kalorikulutus ja absoluuttinen rasvanpoltto). Tulokset perustuivat hapen ja hiilidioksidin mittaamiseen hengityksestä.

Konkreettisesti testi suoritettiin juoksemalla matolla, jossa oli yhden asteen nousukulma simuloimassa oikeaa ulkona juoksemista. Alkuun lämmiteltiin viitisen minuuttia kevyellä vauhdilla, minkä jälkeen lähdettiin liikkeelle kevyestä vauhdista. Ensin juostaan ilman maskia 2 min 15 s, minkä jälkeen laitetaan naamari päähän 45 sekunnin ajaksi, keskeyttämättä juoksua missään vaiheessa. Mittauksen jälkeen vauhtia nostetaan 1 km/h:lla, jonka jälkeen edessä on sama 2,15 juoksua ja 45 sekuntia mittausta naamari päässä. Näitä kolmen minuutin pätkiä tulee hieman henkilöstä ja valitusta alkuvauhdista riippuen seitsemästä kymmeneen. Tässä testissä loppu ei kuitenkaan tarkoita juoksemista siihen asti, kunnes jäädään valjaisiin roikkumaan, vaan mittausten kannalta korkein taso on saavutettu, kun anaerobinen kynnys on ylitetty. Juoksun jatkaminen tämän jälkeen ei enää toisi uutta selvitettäviä tietoja varten.

20140617_153424000_iOS

Laura juuri testin lopettaneena.

Testi oli erittäin kätevästi toteutettu, ja samalla testaajamme Kimmo Roos neuvoi vieressä mitä milloinkin pitää tehdä ja miten edessä näkyviä käppyröitä tulkita. Samalla hän osasi tsempata, kertoilemalla muun muassa milloin ylitettiin pääsyraja savusukeltajiksi ja miten numerot suhtautuvat muihin testattaviin.

Toinen erittäin mieluisa yksityiskohta testissä oli maskin käyttäminen. Olimme nimittäin henkisesti varatutuneet pitämään koko juoksun ajan maskia päässä, mutta nykyinen teknologia mahdollistaa maskin laittamisen päähän vain mittauksen eli 45 sekunnin ajaksi. Lopussa toki juoksu tuntuu karmealta oli päässä hapenottomaski tai ei, mutta alussa meno on huomattavasti mukavampaa, kun naama saa olla ilman hilavitkuttimia. Testissä käytetty suukapula pysyi myös helposti suussa loppurutistuksessakin, joten testit eivät jää vaillinaiseksi vaikka puruvoimaa olisikin hieman vähemmän.

20140617_153024000_iOS

Mittaus käynnissä.

Testeistä saatavat luvut, värit ja käppyrät ovat toki mukavia, mutta ollakseen hyödyllisiä ne vaativat tulkintaa. Tässä kohtaa Kimmon asiantuntemus on tärkeää. Tuloksia läpikäydessämme tuli keskustelua erilaisista treeneistä eri osa-alueiden kehittämiseksi sekä yleisimmistä virheistä (paljastus: liian kovalla intensiteetillä treenaaminen). Testien ideanahan on nimenomaan saada dataa omasta tasosta ja kehitettävistä asioista, eikä lukuja tutkailemalla välttämättä osu oikeaan tulkintaan puutteista, tarpeista ja keinoista. Samalla konkreettiset luvut tekevät selväksi oikeilla sykkeillä juoksemisen monet hyödyt (rasvan suhde energiankäytöstä, optimaalinen syke sydämen vahvistamiseen yms.)

Hapenottotestien lisäksi suoritimme myös kehonkoostumusmittauksen. Test 4 Youn käyttämä laite erosi aiemmin näkemistämme mittareista siinä, että käytölle ei ollut asetettu minkäänlaisia valmistautumisvaatimuksia. Yleensähän kehon koostumusta mitatessa on suositeltavaa olla juomatta pari–kolme tuntia ennen testiä, jotta lukemat eivät vääristyisi. Nyt käytetty infrapunamentelmä ei tällaisia rajoituksia edellyttänyt, joten mittauksen voi suorittaa koska tahansa. Mittaus tehtiin hauiksesta.

20140617_155355000_iOS

Laura kehonkoostumusmittauksessa.

Kehonkoostumusmittaus kertoi tuttuja ja turvallisia asioita rasvoista, luuston ja lihasten koosta, kehon nesteistä ja lepoaineenvaihdunnasta (päivittäinen kalorikulutus tekemättä mitään). Näidenkin lukujen tulkinnassa ammattilainen on ehdottoman hyödyllinen, koska ihmisten kehot ovat erilaisia. Esimerkiksi isot lihakset lisäävät painoa, jolloin myös painoindeksi nousee. Tällöin on tärkeätä osata tulkita lukemia oikein, ettei tiukkaa laihdutuskuuria aloiteta turhaan, kun painoa ovatkin lisäämässä iso luut ja lihakset. Myös naisten ja miesten väliset eroavuudet ovat mittaustuloksissa merkittävät.

testitulokset

Kaikkea ei pidä paljastaa, ainakaan moisia lukemia.

Kaiken kaikkiaan meille jäi testeistä erittäin hyvä kuva. Saimme hyvin lisätietoa omista sykerajoistamme, joita voimme sitten soveltaa järkevän harjoittelun suunnitteluun. Samalla pääsimme vertailemaan mukavasti omia arvojamme yleisesti muihin ja tällainenhan nostaa onnistuessaan itsetuntoa.

VO2-testit yhdistettynä kehonkoostumusmittaukseen tarjoavat itse asiassa erittäin hyvän yleiskuvan siitä, miten ruumis voi ja olisiko jotain muutettavaa. Tällainen suoritusten ja kehon mittaaminen säännöllisesti, vaikkapa juuri ennen harjoittelukauden aloittamista ja ehkä harjoittelun huipentuessa, on loistava tapa saada harjoittelu aloitettua järkevästi ja oikeilla tehoilla, jotta kehitys olisi optimaalista. Vielä kun joku keksisi tavan tuottaa harjoittelun henkiset ja psyykkiset hyödyt ja nautinnot sohvalla maaten.

LauraKuvia ja tunnelmia prjctASA -liikettä niveliin nainen päätösviikonlopulta!

prjctASA -liikettä niveliin nainen! sai viikonloppuna arvoisensa päätöksen Turussa, Break Sokos Hotel Caribiassa. Kattavampi analyysi koko keväästä ja projektista on tulossa myöhemmin, tässä vaiheessa keskitytään hienoon viime viikonloppuun, jonka vietimme yhdessä urheillen ja rentoutuen.

Saavuimme Turkuun lauantaina aamupäivällä ja huoneet saatuamme suuntasimme lihaskuntojumpan pariin, jonka Milla oli meille suunnitellut.

sokoshotelcaribia

_DSC2468

_DSC2479

_DSC2529

_DSC2554

_DSC2576

_DSC2607

_DSC2595

_DSC2630

Reilun tunnin aikana koko vartalo sai kyytiä sekä painojen kanssa että ilman. Hikisen jumpan jälkeen suuntasimme allasosastolle, missä vuorossa oli vesijumppaa jälleen Millan suunnittelemana. Totesimme yhdistelmätreenin erittäin toimivaksi ja tehokkaaksi. Nimittäin treenit tuntuivat lihaksissa saman tien, mutta etenkin parina seuraavana päivänä. Mukavaa vaihtelua muutenkin tuo vesijumppa, joka ainakin itselle on harvinaista.

_DSC2728

_DSC2661

_DSC2718

_DSC2719

Saunan kautta vaatteiden vaihtoon ja reissun vapaampaan osuuteen. Söimme Havanna ravintolassa, jonka burgerit ja pitsat maistuivat treenien jälkeen. Ruoka oli hyvää ja tunnelma pöydässämme loistava!

Untitled

Päätösviikonloppu oli treenien lisäksi ansaittu palkinto yhteisestä keväästä. Tähän Caribia tarjosi loistavat puiteet. 

Sunnuntaina ennen kotiinlähtöä lähdimme vielä reippailemaan läheiseen maastoon. Upeat lenkkimaastot ja loistokelikin sattui kohdalle! Kuvat kertokoot puolestaan, osaltaan melko haikeitakin tunnelmia.

_DSC2785

_DSC2815

_DSC2795

prjctASA -liikettä niveliin naisista kuuluu vielä, mutta tässä vaiheessa haluamme kiittää Break Sokos Hotel Caribiaa hienosta yhteistyöstä, viikonloppumme oli täydellisen onnistunut!

Kuvat: Anna Jarske

ASA testissä MuleBarin energiageelit

Nykyään energiageelit tuntuvat olevan välttämätön osa lähes jokaisen kestävyysurheilijan elämää. Kymmenien merkkien ja makusekoitusten välistä testailua ja itselle sopivan yhdistelmän löytämistä harjoitetaan jatkuvalla syötöllä vuoden ympäri. Koko ajan pitää löytää uusi ja parempi sarja, jonka erimakuisia geelejä ja patukoita nauttia. Toiset haluavat kiinteämpiä vaihtoehtoja, toiset lähes täysin nestemäisiä ratkaisuja. Kumpi maistuisi tänään paremmin, makea vai suolainen?

Nyt käsissäni oli paljon hehkutetun MuleBarin Range Pack, sisältäen laajan valikoiman energiageelejä ja patukoita. Suurin ongelmani lähes jokaisen kokeilemani merkin kohdalla on ollut sama: maut ovat kohtalaisen kamalia. Väsyneessä tilassa treenin keskellä hiemankin makeaan tai suolaiseen päin menevä geeli toimii ihan hyvin, mutta pidemmän päälle jokainen niistä alkaa aiheutumaan tiettyä inhoreaktiota. Kuinka hyvin nämä luomu- ja fairtrade tuotteet onnistuisivat lähes mahdottomassa yhtälössä: toimimaan maukkaina energiageeleinä?

Välittömästi todettakoon MuleBar-geelien paras puoli, ylivertainen maku. Itse on tullut läpikäytyä melkein jokainen geelivalmiste, ja mikään ei puhtaan maun puolesta pääse MuleBarien tasolle. Jokaisen Range Packin mukana tulevan geelin koostumus on kohtuu kiinteä ja makea. Yleensä tällaisissa tuotteissa häiritsevä tietynlainen esanssisuus loistaa poissaolollaan. Tuote tuntuu siltä, mitä mainospuheet lupaavat: orgaaniselta valmisteelta. Tämä tietenkin korreloituu hinnassa, mutta tämä on ehdottomasti niitä pieniä haittoja puhuttaessa laadukkaasta tuotteesta.

Mulebar

Suurin osa MuleBarin energiageelien hiilihydraateista on riisisiirappia, joka omaa pienemmän glykeemisen indeksin kuin esimerkiksi sakkaroosi, rypälesokeri tai fruktoosi. Käytännössä tämä tarkoittaa energian tasaisempaa ja rauhallisempaa imeytymisestä kehon käyttöön urheilun aikana. Asiasta voi olla monta mieltä, tarkoittaako tämä urheillessa pidempiaikaista energiansaantia vai sitä, ettei keho kykene hyödyntämään riisisiirapin energiasisältöä yhtä tehokkaasti kuin esimerkiksi fruktoosia. Itse en huomattavaa eroa havainnut fruktoosia sisältäviin geeleihin, asiaa pitäisi kenties tutkia hieman kattavammalla otannalla. Omat havainnot tuntuivat tukevan lupauksia pidempiaikaisesta tehosta energiansaannissa.

mulebar energy table

Esimerkki Apple Strudel -energiageelin ravintoarvoista

Geelipakkauksen avaaminen tuntuu usein olevan väsyneessä tilassa yllättävänkin hankalaa. Muovisen pakkauksen auki repiminen voi aiheuttaa turhautumisia ja pieniä epätoivon hetkiä. Toisinaan tuntuu, että puolet geelistä leviää polulle, kun raivoissaan repii paketin auki, samalla sisältöä tiukasti puristaen. MuleBarin pakkaukset on kuitenkin toteutettu erittäin simppelillä ja toimivalla repäisymetodilla, ja niiden aukaiseminen onnistuu motorisesti vähemmänkin lahjakkailta ihmisiltä.

Loppujen lopuksi kyseessä on pitkälti käyttäjän omat mieltymykset. Jos haluat energiageeliltä ensiluokkaista makua, voin suositella jokaista MuleBarin energiageeliä. Luomu- ja orgaanisten tuotteiden leima siihen päälle vielä mieltä piristämään. Kymmenillä merkeillä täyttyneessä energiageelien valikoimassa MuleBarit tarjoavat pirteän, muista selvästi erottuvan vaihtoehdon. Ravintoarvojen puolesta tuotteet ovat samassa linjassa kilpailijoidensa kanssa, ehkä sekunninviilaajat luottavat halvempiin ja pidemmälle prosessoituihin vaihtoehtoihin.

Itse tilasin Itse testaamisen jälkeen 72 Mulerbar geeliä Apple Strudel, Cherry Bomb ja Lemon Zinger -makuja.

MuleBarin tutustumispaketteja saa edulliseen hintaan, suosittelen kokeilemaan.

– Lauri Kutila, ASAn maastojuoksu- ja kuvajaosto

Liikkuvuudesta luottamusta

Kaikki urheileminen tuntuu paremmalta, kun vartalon liikkuvuus paranee. Se on ensimmäinen selvä huomio ja fakta. On, kuin olisin saanut uudet jalat ja uuden lantion.

Kun olin päättänyt lähteä projektiini, seuraava askel oli päättää, mihin asioihin alan panostamaan, mitä osa-­‐alueita haluan kehittää ja mitkä niistä palvelevat parhaiten nimenomaan jalkapalloilijaa. Istuimme Ville Rapelin kanssa alas ja keskustelimme tavoitteistani ja eri osa-­‐alueiden vaikutuksesta ja tärkeydestä. Liikkuvuus nousi keskustelussa esiin nopeasti, eikä sen paikasta kehitettävien osa-­‐alueiden listalla ollut epäselvyyttä.

Lähdimme liikkeelle sillä, että Helsinki Core Trainersin Ville testasi ja kartoitti eri liikkuvuusliikkeiden avulla minun liikkuvuuden nykytason ja teki siitä päätelmät, mihin minun on hyvä saada lisää liikkuvuutta. Sen jälkeen kävimme läpi eri liikkeitä ja tapoja, joilla pääsin alkuun liikkuvuusharjoittelussa.

Villen sanoin:

”Werkulla on selvästi suurimmat ongelmat lonkan ja lantion alueen liikkuvuudessa. Lisäksi jalkapalloilijoille tyypillisesti hänellä on havaittavissa selkeää toispuolisuutta lantion liikkuvuudessa. Tämä johtuu siitä, että kaikilla pelaajilla on se vahvempi jalka, jonka motoriikka ja jonka puolella liikkuvuus useimmiten on parempi.

Toinen ongelma on näiden lihasten voimantuotto. Kun lihakset ovat kireällä, ei niiden kyky tuottaa voimaakaan ole kohdillaan. Tämän takia useat harjoitteet joita teetän vaativat myös kykyä tuottaa voimaa liikelaajuuksien äärialueilla.

Lähdemme kehittämään näitä ongelma-­‐alueita erilaisin dyynaamisin liikkuvuusharjoittein. Olemme luoneet myös systeemin, jolla Werkku pystyy keskittymään puolierojen tasoittamiseen. Tärkempiä lihaksia joiden liikkuvuuteen ja voimantuottoon ryhdyimme keskittymään ovat pakaralihakset, takareidet ja lonkankoukistajat. Suurin puoliero muodostuu syvän lonkankoukistajan alueella, joka heijastuu huonona keskivartalon lihastukena.”

Otin Villen esittelemät liikkuvuusliikkeet heti omakseni ja nyt teen niitä päivittäin. Niiden tekeminen on hyvä ja helppo rutiini. Se rutiini on kääntynyt jo kohti riippuvuutta, positiivisen vaikutuksen realisoiduttua nopeasti kaikkeen urheilemiseen.

Tämä projekti tuottaa oivalluksia koko ajan, kun katson asioita uudesta kulmasta, uudella otteella ja pyrin ymmärtämään syy-­‐seuraussuhteita. Yksi oivallus on ollut se, että liikkuvuuden parantuminen tuo todellakin lisää luottamusta omaan kroppaan. Kun pelikentällä teen asioita, jotka vaativat ääriasentoja kropaltani, luotan kroppaani enemmän enkä varo tilanteita. Koen vahvuutta ja varmuutta kropassani sen kautta, että tunnen sen paremmin ja pystyn käyttämään sitä laajemmin. Kyse on linkistä pään ja kropan välillä. Tiedän, että pystyn mennä tiettyihin asentoihin. Olen käynyt niissä, olen vahvistanut oikeita alueita. Tunnen sen luottamuksen koko ajan.

Tuntuu kuin lukko aukeaisi lantionseudullani vähän kerrallaan. Koko ajan koen enemmän helppoutta kuin jäykkyyttä tekemisessäni. Tekniset suoritukset niin pallon kanssa kentällä kuin tangon kanssa salilla helpottuvat, kun vartalo liikkuu paremmin ja luonnollisemmin eri asentoihin. Myös voiman tuottaminen suorituksiin on helpompaa ja tehokkaampaa ihan kaikissa suoritteissa kentällä ja salilla. Saan voimaa tuotettua myös ääriasennoissa enemmän kuin ennen ja se luo paljon lisää mahdollisia liikeratoja.

Konkreettisen tuloksen liikkuvuusharjoittelusta koin ottelussa pari kierrosta sitten, kun lauoin pallon maaliin ”volley”-­‐potkulla kaukaa maalista. Potku tapahtui huonommalla jalallani korkeasta pompusta tulleeseen palloon, eli jouduin venyttämään kroppani ääriasentoon lähes poikittain ja tuottamaan samalla voimaa potkuun tarkkuuden lisäksi. Se oli hieno maali, enkä olisi sitä koskaan tehnyt ilman lantion liikkuvuuden parantumista

Jatkan liikkuvuusharjoittelua addiktoituneena siihen ja antaen sen parantaa valmiuksiani tehdä eri asioita kentällä ja salilla.

Seuraavassa kirjoituksessa kerron, miten muutin elämäntapojani, jotta tämä projekti on mahdollinen. Millainen on kontrasti aikaan, kun en tehnyt tavoitteellista urheilua. Ja miten suhtaudun projektiini tästä näkökulmasta.

LauraprjctASA: kokemuksia Yoogaia –palvelusta

prjctASA – liikettä niveliin nainen kuntoprojektilaiset ovat testanneet Yoogaia -palvelua maaliskuusta lähtien. Myönnettävä on, että palvelun käyttö on vähän vähentynyt kesän ja aurinkoisten säiden myötä, mutta Yoogaia on mahdollistanut projektin aikana tärkeän kehonhuollon.

Itse käytin palvelua lähes viikottain maaliskuusta Tukholman maratonille saakka. Osallistuin monelle eri tunnille, joista eniten pidän sunnuntai-illan syvävenyttelystä. Ajankohta on täydellinen, sillä pitkät lenkit osuivat usein sunnuntaille. Myös Core-tunti oli tehokas ja etenkin näiden kahden yhdistelmätunti yhtenä sunnuntaina saa minulta täydet pisteet. Aikomuksena on jatkaa ainakin sunnuntain syvävenyttelytunnille osallistumista jatkossakin ja ottaa se säännölliseksi tavaksi.

IMG_1307

On ollut hieno seurata palvelun kehittymistä, sillä muutaman kuukauden aikana tuntivalikoimaa on muokattu asiakkaiden toiveiden ja kokemusten pohjalta. Osa tunneista on tarjolla mm. englanniksi. Yoogaian Facebook -sivut toimivat hyvänä pohjana kehitykselle ja kanavana keskustelulle.

Mielestäni palvelu on edullinen ja parasta on se, että tunteja voi ostaa myös yksitellen, jolloin maksaa vain osallistumisestaan. Tuntivalikoima voisi olla viikonloppuisin hieman laajempi. Huomasin monesti katsovani perjantai-iltana tai lauantaina aikataulua, sillä silloin itsellä olisi parhaiten aikaa kehonhuollolle ja tarvetta rauhoittumiselle. Foam Roller -tunti olisi myös itselleni täydellinen! Tuntivalikoima tulee varmasti tietysti muokkautumaan ja kasvamaan käyttäjien lisääntymisen myötä. Mielestäni Millan ajatus siitä, että osa tunneista olisi nauhoitettu ja niille voisi osallistua koska vaan, on kannatettava. Toisaalta ymmärrän myös palvelun perusajatuksen siitä, että tunnit ovat oikeasti livetunteja, joissa on mahdollista saada myös ohjausta ja tapahtuvat aina reaaliajassa.

kuva

Projektilaisten kommentteja Yoogaiasta:

Ella:

Loistava konsepti! Itse olen valitettavasti ehtinyt kokeilla Yoogaiaa vain kolmesti, mutta tarkoitus on kasvattaa määrää vielä ennen helteitä. Silloin liikunta tapahtuu ulkona. Hienointa on mielestäni mahdollisuus tunnille osallistumiseen lyhyelläkin varoitusajalla ja se, että tunnille mahtuu aina. Ajatus tunnin venyttelystä houkuttaa, sitä tulee tehtyä ihan liian harvoin. Haastavinta on löytää itselle sopivin Yoogaia-aika. Omat lapseni harvoin nukahtavat ennen kahdeksaa ja iltapuuhiin menee yllättävän pitkään. Joskus kaikki silti menee nappiin. Silloin rullaan maton olkkarin lattialle ja hiljennyn.

Laura A:

Olen testannut muutaman tunnin Yoogaia-nettijoogaa, ja ollut todella tyytyväinen. Kahden jalkapallojunnun äitinä ilta-ajat ovat vähän haastavia, mutta onneksi myös aamuisin on tunteja. Odotan vauvaa, ja sain Yoogaiasta hyvät ohjeet mille tunneille voi osallistua. En ollut käynyt astanga-tunneilla ennen raskautta mutta vastaavilla dynaamisilla joogatunneilla kyllä, joten uskaltauduin kokeilemaan myös astangaa jota ei suositella aloitettavaksi odotusaikana. Koin pärjääväni hyvin, ja osasin varoa äärivenytyksiä. Sen sijaan itselleni suositellumpi Yin-tunti oli luonteelleni turhankin rauhallista ja lempeää.¨

IMG_1315

yoogaia

Saija:

Yoogaiaan kirjautuminen ja palvelun käyttöönotto oli todella helppoa. Tunnistauduin facebook tunnuksilla ja sivusto ohjasi hienosti lataamaan Google Chrome selaimen tietokoneelleni, jotta sain tunnit näkymään Macilläni. Käyttöliittymälle arvosanaksi annan täydet 10 pistettä/10. Todella selkeää, helppoa ja hyvin ohjattua. Osallistuin mm. Markon ohjaamaan Syvävenyttely-tuntiin ja pidin erityisesti hänen rennosta ja rauhallisesta tavasta ohjata tunti. Koko tuntirakenne oli selkeä, vaihtoehtoisia liikkeitä annettiin ohjauksen lomassa upeasti ja tunnin jälkeen tuntui, että viikonloppujumi oli kokonaan poissa.Pidin online-tunnin fiiliksestä, kotona treenaaminen tuntui aluksi hieman oudolle, mutta kunhan sain itseni rauhoitettua tunnin kulkuun, huomasin kuinka helppo vaihtoehto Yoogaia onkaan. Aion kokeilla jatkossa myös muita tunteja. Loistava, voin suositella!

Anna:

Olen tykännyt Yoogaista tosi paljon ja suositellut palvelua jo kaikille kavereillekin. Näin aloittelijana oli myös todella helppo lähteä mukaan ja kehitystä on huomannut parin viikon kokeilun aikana. Tunnille on matalampi kynnys ’lähteä’, kun ei tarvitse kotoa poistua. Tuntivalikoima on monipuolinen ja olen tykännyt tosi paljon sekä enemmän lihasvoimaa vaativista tunneista että rentouttavista harjoituksista.

Milla: Yoogaia on mahtava palvelu sellaiselle, joka ei aina jaksa lähteä kotoa kauemmaksi jumppaamaan. Itse pidin paljon Yoogaian syvävenyttelystä. Tunnit on paljon iltaisin, aikaan jolloin olen itse vielä vetämässä muille tunteja. Kaipaisinkin Yoogaiaan muutamaa nauhoitettua tuntia, jonka voisi silloin, kun itselle sopii harjoitella läpi. Näitä tunteja voisi olla vaikka muutama erilainen, jotka vaihtuisivat esim. kuukauden välein. Soveltuisi paremmin myös tallaiselle ”vuorotyöläiselle”.